Sanna-Mari Hovi

Hovin toimitusjohtajat ja suunnannäyttäjät. Kuningattaret eivät ole olleet pelkkiä puolisoita ja äitejä, kruunupäitä silkkipukuineen ja jalokivineen. He ovat olleet myös omatoimisia ja aktiivisia vaikuttajia. Kuningattaret olivat persoonia, jotka jättivät jälkensä Ruotsin hoviin ja kulttuurielämään. Kirjassa tavataan esimerkiksi keskeiset Tukholman linnat rakennuttanut Hedvig Eleonoora, piiasta kuningattareksi kivunnut Kaarina, koko kuninkaallista omaisuutta hallinnoinut Margareeta, vallankaappausta puolisonsa puolesta järjestellyt Loviisa Ulriika sekä suomalaisten sotalasten kohtaloita ohjaillut Louise. Kaikkien kuningattarien tarinat eivät olleet onnellisia. Oli muun muassa Anna, joka joutui jättämään lapsensa panttivangiksi, Katariina, joka istui puolisonsa kanssa vuosia vankeudessa ja Sofia Magdaleena, jonka koko Eurooppa kuvitteli saaneen lapsen tallimestarin kanssa. Elämä vieraassa maassa, ilman suvun ja ystävien tukea uskottoman puolison kanssa on ollut monelle nuorelle naiselle suunnaton koettelemus. Kuningattarien elämäntarinoiden kautta rakentuu kuva Ruotsin monarkiasta, sen perinteistä ja tavoista, kruunajaisista ja häistä. Suomessa kuningattarien vierailut olivat suuria tapahtumia, ja he ovat jääneet elämään arkeemme useissa paikannimissä. Ruotsin kuningattaret ovat olleet myös ”meidän kuningattariamme”. Kuningasperhe tuntuu kiinnostavan suomalaisia jopa enemmän kuin ruotsalaisia. Viimeiset kaksisataa vuotta Bernadotte-aikaa onkin kiinnostava kurkistus siihen, miten kuningattaret ovat omalta osaltaan muokanneet modernisoituvaa Ruotsia. Sanna-Mari Hovi on tullut tunnetuksi kuninkaalliskirjailijana ja erityisesti Ruotsin kuningashuoneen tuntijana. Viikingeistä Victoriaan - Ruotsin monarkian tarina ilmestyi vuonna 2021, ja yhdessä Kaisa Haatasen kanssa kirjoitettu Monarkian muruset - Kaiken maailman kuninkaallisia (2018) oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas. Matka kuninkaalliseen Tukholmaan (2023) esittelee Tukholman tuttuja ja tuntemattomampia kuninkaallisia kohteita.

Ihana Tukholma kuninkaallisin silmin. Tukholman tuttuja ja tuntemattomampia kuninkaallisia kohteita palatseista, puutarhoista ja tyrmistä Rakkauden polulle. Opas kaupunkilomalle ja nojatuolimatkaajalle. Lähde mukaan monarkian arkeen ja loisteeseen. Vaella puistoista palatseihin ja tutustu niiden kiehtoviin asukkaisiin kuningattarista kummituksiin. Tukholma on kuninkaallinen kaupunki: Östermalmilla voit syödä ja shoppailla kuin prinsessat. Djurgårdenilla näet kuninkaallisten koteja ja tutustut taiteilijaprinsseihin. Linnoissa kohtaat elämän arjen ja juhlan silkkipäällysteisistä ”yötuoleista” paraatisänkykamareihin. Matka kuninkaalliseen Tukholmaan taittuu kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Trevlig resa! Sanna-Mari Hovi on tullut tunnetuksi kuninkaalliskirjailijana ja erityisesti Ruotsin kuningashuoneen tuntijana. Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina ilmestyi vuonna 2021, ja yhdessä Kaisa Haatasen kanssa kirjoitettu Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia (2018) oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas.

Victoria on Ruotsin kuningashuoneen rakastetuin ja arvostetuin jäsen, ja hän on tehnyt kaikkensa ollakseen jonakin päivänä täydellinen kuningatar. Victorian elämä ei ole ollut pelkkää satuprinsessan tarinaa. Lukemisvaikeudet varjostivat kouluaikoja ja syömishäiriö nuoruusvuosia. Eikä mielitiettyäkään hyväksytty kuninkaallisiin piireihin käden käänteessä. Jatkuva julkisuuden ja median kiinnostuksen kohteena oleminen tekee epäluuloiseksi ja varovaiseksi: on vaikea tietää, kuka on oikea ystävä ja kuka haluaa vain osansa prinsessan säteilystä. Jokaista sanaa ja tekoa on pohdittava. Victoria on kuitenkin voittaja. Hänellä on korkeakoulututkinto, upseerikoulutus ja valtava osaaminen Ruotsin politiikasta, yhteiskunnasta, historiasta ja maan kansalaisista. Sekä hurmaava perhe. Jonakin päivänä Victoriasta tulee Bernadotte-suvun kahdeksas hallitsija, ensimmäinen naispuolinen. Hän asettuu osaksi ketjua, jolla on omat perinteensä ja tapansa mutta myös uudistumistarpeensa. Jos Victorian morsiusdiadeemi oli peräisin Napoleonin puolisolta ja huntu kuningatar Sofialta 1800-luvulta, Victorian ajatukset eläinten oikeuksista, kestävästä kehityksestä ja kaikkien ihmisten tasa-arvosta ovat Ruotsia nyt ja tulevaisuudessa.