Sanna Nyqvist

Miten maisema muuttaa ihmistä - ja ihminen maisemaa? Lähde Jane Austenin, Virginia Woolfin, Tove Janssonin ja muiden klassikkokirjailijoiden matkassa rannalle ja koe maisema kirjailijan silmin. Rannalla on kiehtova matka suolantuoksuiseen kulttuurihistoriaan ja kirjailijoiden lempirannoille. Jane Austen reippaili Englannin etelärannikolla, Marcel Proust palasi vuosi toisensa jälkeen Normandian kimmeltävään valoon, ja Tove Jansson loi oman paratiisinsa Suomenlahden saarelle. Rantojen lumo on osa jaettua kokemusmaailmaamme ja luontosuhdettamme. Mutta miten pitkään saamme kokea rakkaat rantamme sellaisina kuin ne nyt ovat? Tätä pohti jo August Strindberg 1800-luvun lopulla, kun teollisuus ja turismi muokkasivat Tukholman saaristoa. Rannalla on mukaansatempaava ja yllätyksellinenkin kertomus siitä, miksi rannoista on tullut meille tunteiden maisemia, turvapaikkoja ja seikkailujen saarekkeita. Sanna Nyqvist on tietokirjailija ja yleisen kirjallisuustieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen kirjoituksensa avaavat poikkeuksellisia näkökulmia kirjallisuuteen ja kirjojen kanssa elämiseen. Kirjalliset väärennökset (2018, yhdessä Outi Ojan kanssa) käsittelee kirjallisuushistorian nurjia puolia, ja Räjähdemiehen perintö (2019) johdattaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseihin. Nyqvist on myös kirjallisuuslehti Parnasson kolumnisti.

The essays in this edited volume, written in English and French, tackle the intriguing problems of fear and safety by analysing their various meanings and manifestations in literature and other narrative media. The articles bring forth new, cross-cultural interpretations on fear and safety through examining what kinds of genre-specific means of world-making narratives use to express these two affectivities. The articles also show how important it is to study these themes in order to understand challenges in times of global threats, such as the climate crisis. The main themes of the book are approached from various theoretical perspectives as related to their literary and cultural representations. Recent trends in research, such as affect and risk theory, serve as the basis for the discussion. The articles in the volume also draw from disciplines such as gender studies and trauma studies to examine the threats posed by collective fears and aggression on individuals' lives and propose ways of coping with fear. These themes are addressed also in articles analysing new adaptations of old myths that retell stories of the past. Many of the articles in the volume discuss apocalyptic and dystopian narratives that currently permeate the entire cultural landscape. Dystopian narratives do not only deal with future threats, such as totalitarianism, technocracy, or environmental disasters, but also suggest alternative ways of being and new hopes in the form of political resistance.

Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseissa Teos paljastaa kirjallisen vallankäytön näyttämön. Dynamiitin keksijän rahoilla on palkittu kirjallisuutta liki 120 vuoden ajan. Miten käy jatkossa? Kiehtovat yksityiskohdat valottavat suurempia linjoja ja kertovat siitä, millaista kirjallisuutta Ruotsin Akatemian Nobel-komitea on eri aikoina halunnut nostaa valokeilaan ja miksi. Vuonna 2018 Nobelin kirjallisuuspalkinto jäi ainoana Nobel-palkintona jakamatta Ruotsin Akatemiaa ravistelevan skandaalin vuoksi. Miten käy syksyllä 2019? Pystyykö ulkopuolisilla asiantuntijoilla vahvistettu Akatemia tekemään päätöksiä, jotka kantavat palkinnon skandaalin ylitse? Ja mitä tästä kaikesta ajattelisi Alfred Nobel, intohimoinen keksijä, kirjallisuuden harrastaja ja omaehtoinen ajattelija? FT Sanna Nyqvist on kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija. Hän on tutkinut muun muassa jäljittelyä, väärennöksiä ja kirjallisuuden tekijänoikeuksia. Hän on kirjoittanut näistä aiheista myös suurelle yleisölle ja toimii Parnasson vakituisena kolumnistina.

Kuinka paljon taiteellisen vapauden nimissä saa lainata? Miten arvostettu runodebyytti muuttuu absurdiksi hölynpölyksi? Jos kaikki on jo sanottu, voiko kirjailija luoda mitään uutta ja omaa? Kirjailijat lainaavat sanoja, juonenkäänteitä ja identiteettejä. Teksteissä kuuluu aina ääniä aiemmista teksteistä, mutta toisinaan lainaaminen ylittää sopivan ja sallitun rajat. Luvattomat lainaukset, plagiointi ja identiteettihuijaukset kertovat inhimillisistä heikkouksista ja pyrkimyksistä: kirjailijan halusta koskettaa, kostaa tai täyttää kirjallisen maailman suuret odotukset. Kirjalliset väärennökset sukeltaa kirjallisuushistorian nurjalle puolelle. Erikoisissa tapauskertomuksissa tarkastellaan erilaisia väärennösten muotoja, huijauksiin johtaneita syitä ja niiden seurauksia. Kirjatehtailut salanimen turvin, tekaistut käsikirjoitukset, sepitetty kansalliseepos ja kuoleman lavastaminen kertovat paitsi kirjallisen maailman valtataisteluista myös kaunokirjallisuuden tekijyyden, aitouden ja kirjallisen arvon määrittelemisen vaikeudesta.