Sanna Tilanto

Elämäni pakomatka. Jatkotarina Ei toivottu tyttölapsi - kirjalleni. Pakomatka, joka sai alkunsa hetkellä, jolloin minut 16-vuotiaana pakotettiin syyttömänä istumaan Rauhanyhdistyksen puiselle penkille. Muutaman tunnin hetki sai minut kyseenalaistamaan koko menneen elämäni. 30 vuotta myöhemmin aktivoitui lopullisesti pakenemisviettini, jonka ensiaskeleet olin jo nuorena tyttönä ottanut. Tämä kirja on tarina pakomatkasta. Lähdin Suomesta, ajoin läpi Euroopan. Rakensin turvapaikan vuorille vain nähdäkseni, miten sisäinen pakomatkani kerää ympärilleni kaiken sen, mitä pakenen. Se, mitä pakenen, on sisälläni aina. Kirja on tositarina siitä, miten sisäistä viisautta kuunnellen lopulta ymmärsin pysähtyä.

Jonain päivänä kasvan niin vahvaksi, rohkeaksi ja pelottomaksi, että voin kirjoittaa kirjan elämästäni. Jonain päivänä olen pimeyttä vahvempi ja uskallan nousta sitä vastaan omalla totuudellani. Se hetki on nyt. Kirjani on ihan tavallisen ihmisen tositapahtumiin perustuva omaelämäkerta. Olen nainen, joka on kuin kuka tahansa kulkija, mutta joka maailmaan ponnisti pimeyden ytimestä. Vanhoillislestadiolaisyhteisön vahvassa manipuloivassa otteessa kasvatin siipeni. Meitä äänettömiä uskonnon uhreja on maailma täynnä. Äänettömiä uhreja, joiden huulet on pelolla sinetöity. Kirjani on poikkeuksellinen, sillä pidän lukijan mielenkiinnon yllä kertomalla elämäni vuoristoradan huipuista ja laskuista. En keskity vain vanhoillislestadiolaisyhteisön toimintaan. Voin omalla selviytymistarinallani auttaa lukuisia uskonnon uhreja, mutta samalla voin esimerkilläni opastaa eksyksissä olevaa kulkijaa kohdata elämän useat vastoinkäymiset. ”Kirja vie lukijan monivaiheiselle matkalle Sannan todellisessa maailmassa lapsuudesta nykypäivään. Kirja etenee jouhevana kerrontana mielenkiintoisesti elämän mukaan tuomista käänteistä. Kirjaa ei voi jättää kesken, se on ahmittava loppuun. Jokaisen elämään mahtuu kerrottavaa, mutta Sannan elämän varrelle on syntynyt niin paljon erilaisia käänteitä, että tarina pullisttelee kaikesta paljastattevasta. Luottamalla sisäisen ohjaukseen eteenpäin pääsemisestä ja pippurimaisella energiallaan elämänpolku vie takapakkien jälkeenkin aina eteenpäin. Selitys asioille ja rauha sieluun valottuu vasta monen miljoonan askeleen kulkemisen jälkeen. Lukijan kirja jättää pitkäksi ajaksi miettimään kaikkea tapahtunutta.” Freelancetoimittaja / eläkeläinen Esa Satamo 72v.