Sari Näre

Millaisia jälkiä sodat ovat jättäneet suomalaisten naisten sielunmaisemaan? Mitä jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme? Mitä ne ovat merkinneet naisille naimattomina, naimisissa, tyttärinä, äiteinä, leskinä? Miten seksuaalisen väkivallan vaara ja sotien särkemä äitiys vaikuttaa tyttäriin vielä tänäkin päivänä? Sosiologi Sari Näre matkaa esiäitiensä kyydissä Ruotsin vallan aikana ja Neuvostoliiton kanssa käytyihin sotiin. Hän kertoo eri sukuhaaroista poimimiensa esiäitiensä tarinoita 1500-luvun pitkävihan ja nuijasodan ajalta isovihan kautta sisällissotaan sekä talvi- ja jatkosotaan. Vaasa-kuninkaiden sotien aikaiset jäljet johtavat Juustenien, Teitien ja Espingien naisiin ja myöhempien monarkkien sodissa pihtiputaalaisiin Jämsénien, Argillanderien ja Arnbergien naisiin. Viime vuosisadan sotia Näre kuvaa isoäitiensä ja äitinsä sisarussarjan kohtaloiden kautta. Suomalaisten osana on ollut selviytymistaistelu Ruotsin ja Venäjän välillä. Kruunu käytti suomalaissotilaita rintamateuraana mutta jätti suomalaiset maassaan pitkälti oman onnensa nojaan venäläisten hyökkäysten kohteena. Naiset ja lapset joutuivat kantamaan miesten kaatumisesta ja kipuilusta johtuvaa arjen kuormaa. Näre kuvaa myös omaa matkaansa sotaorposukuun syntyneenä sotien jälkien siivoojana ja hahmottaa sotien jatkumoa tähän päivään. Sosiologi Sari Näre on kirjoittanut Suomen sotaajasta muun muassa lasten ja nuorten näkökulmasta, sisällissodasta Helsingissä sekä vaietuista aiheista, kuten toisin ajattelijoiden kohtelusta ja rintamamiesten seksitarinoista. Sari Näreen ja Jenni Kirveen teos Ruma sota – talvi- ja jatkosodan vaiettu historia oli TietoFinlandia ehdokas.

Arki täyttyy odottelusta, epävarmuudesta ja pettymyksistä. Päivät kuluvat hakemuksia laatiessa. Työttömän aika ei ole vapaa-aikaa eikä työaikaa - se on sinnittelyä, joka syö voimat. Vakituista työpaikkaa on yhä vaikeampi saada, ja kovassa kilpailussa moni korkeasti koulutettukin jää ilman työtä. Samalla työttömyyttä yritetään torjua pakottamalla työttömät hakemaan sellaisiakin töitä, jotka eivät työnhakijalle sovellu, ja erityisesti luovan työn tekijöiden eteen kasataan esteitä. Passiivinen ei saisi olla, mutta vääränlainen oma-aloitteisuus voi viedä oikeuden tukiin ja karenssi katkaista toimeentulon. Rankaisevien työttömyystoimien rattaissa osa työttömistä masentuu ja menettää aloitekykynsä. Pakkoaktivointi passivoi. Työttömyys sattuu kyseenalaistaa käsitykset työttömistä laiskoina työn välttelijöinä. Se kuvaa, millaisia ristiriitaisia vaatimuksia työttömyysturvajärjestelmä työttömille asettaa ja miten ne vaikuttavat itsetuntoon, arkeen ja tulevaisuudennäkymiin. Teoksessa ääneen pääsevät työttömät itse. Miltä tuntuu menettää työnsä tai hakea töitä tuloksetta vuodesta toiseen?

Sodan peilissä ihmisellä voi olla pedon kasvot. Tarkkanäköinen ja aina ajankohtainen tietokirja sodan paljastamista ihmisyyden pimeistä puolista ja haavoista, jotka paranevat liian hitaasti. Historiankirjoituksessamme talvi- ja jatkosodasta on annettu melko yksiulotteinen kuva. Sotahistorioitsijoilla on ollut tapana väheksyä yksittäisten ihmisten kokemuksia ja painottaa historian yleisiä merkityksiä. Niinpä tietyt sodan ilmiöt ovat jääneet lähes tyystin vaille huomiota. Ruma sota kuvaa yksilöiden tasolla sodan taipumusta nostaa esiin ihmisyyden pimeitä puolia, kuten sotilaiden julmuutta rintamalla, seksuaalista väkivaltaa, päihteiden käyttöä, rintamakarkuruutta, sotapropagandaa ja -sensuuria sekä sodan traumoja sotilaissa. Puolia, joita emme rauhallisemmissa oloissa juuri näe. Ruma sota oli ilmestymisvuonnaan 2008 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Sari Näreen ja Jenni Kirveen toimittaman teoksen kirjoittajina ovat heidän lisäkseen historiantutkijat Tuomas Tepora, Ville Kivimäki, Atte Oksanen, Ilkka Levä ja Jussi Turtiainen.