Satu Rantaeskola

Esitutkinta on rikosprosessin ehkä tärkein vaihe. Esitutkinnassa on noudatettava oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Mitä kaikkea esitutkinnalta edellytetään, että se täyttää tarkoituksensa ja velvoitteensa syyteharkinnan perustana ja oikeudenkäynnin valmisteluna? Rikosprosessin kokonaiskuvan luomiseksi tässä kirjassa yhdistetään rikosoikeus ja rikosprosessioikeus. Kirjan ensimmäinen painos (2019) oli Suomessa laatuaan ensimmäinen: näitä oikeudenaloja esitutkinnan näkökulmasta yhdistävää teosta ei ollut aikaisemmin julkaistu. Nyt julkaistava teoksen toinen, täydennetty painos on kauttaaltaan tarkistettu ja ajantasaistettu. Kirjoittaja on teoksen aihepiirin johtavia asiantuntijoita. Rikos ja rikosprosessi on löytänyt muotonsa yli 20-vuotisen opetustyön tuloksena. Teos on käyttökelpoinen sekä alan perustietojen hankkimiseen että tietämyksen täydentämiseen ja ajantasaistamiseen.

Suomessa väkivallalle tai sen uhalle altistuu yli 100 000 työntekijää vuosittain ja määrä on kasvussa. Haastavat asiakastilanteet - väkivalta työssä on organisaatio- ja työntekijätasolle suunnattu käytännönläheinen teos. Kirja on tarkoitettu työntekijöiden tueksi valmistauduttaessa haastavan asiakkaan kohtaamiseen. Teoksessa kerrotaan miten riskejä sisältävään asiakastilanteeseen voi varautua ennakolta, mitä asioita asiakastilanteessa kannattaa havainnoida, miten asiakkaan käyttäytymistä voi ennakoida ja miten asiakkaan vaarallisuutta voi arvioida. Teoksessa kerrotaan myös miten ongelmallista tilannetta voi pyrkiä ohjaamaan sen jo käynnistyttyä, mitä tilanteesta voi oppia ja kuinka siitä voi toipua. Haastava tai uhkaava työtilanne on myös työturvallisuus- ja työsuojeluasia. Siksi teoksessa käsitellään työturvallisuuslainsäädäntöä, lainsäädännön säätelemiä vastuukysymyksiä sekä käytettävissä olevia juridisia puuttumiskeinoja. Hankalan asiakkaan kohtaaminen sisältää samanlaisia piirteitä työpaikasta riippumatta. Teoksessa käydään erityisesti läpi uhkaavia tilanteita kouluissa, terveydenhuoltoalalla, turvallisuusalalla ja kaupan alalla. Kirjoittajat ovat Poliisiammattikorkeakoulun opettajia. Satu Rantaeskola on juristi, Jari Hyyti, Jaakko Kauppila ja Mari Koskelainen ovat psykologeja.

Kriminaalipolitiikan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja lisätä turvallisuutta yhteiskunnassa. Mutta onnistutaanko tässä, ja toimivatko jotkin keinot paremmin kuin toiset? Kriminaalipolitiikka nojaa empiiriseen tutkimukseen ja sen uusimpiin tuloksiin tarkastellessaan alan keskeisiä keinoja ja niiden vaikutuksia. Ehkäisevätkö rangaistukset rikoksia? Miten sosiaalipolitiikalla voidaan vaikuttaa rikosten esiintymiseen? Kannattaako poliisin valvontaresurssit kohdistaa riskipaikkoihin ja -ryhmiin vai jakaa tasaisemmin? Mikä on teknologisen rikoksentorjunnan rooli tulevaisuuden kriminaalipolitiikassa? Teos antaa kattavan kuvan kriminaalipolitiikan keinovalikoimasta sekä kriminaalipoliittista päätöksentekoa tukevasta tutkimuksesta. Se soveltuu oppikirjaksi kriminologian, yhteiskuntapolitiikan ja oikeustieteen opintoihin sekä työn ja asiantuntijuuden tueksi alan toimijoille.

Teos on kattava ja käytännönläheinen käsikirja seksuaalirikosten esitutkinnasta, syyteharkinnasta ja tuomioistuinkäsittelystä uudistetun seksuaalirikoslainsäädännön perusteella. Teoksessa käsitellään voimassa olevan seksuaalirikoslainsäädännön mukaisia seksuaalirikosten tunnusmerkistöjä sekä seksuaalirikosten tutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä. Erityisen huomion kohteena ovat seksuaalirikosten tutkinnan erityispiirteet ja menetelmät, ensisijaisesti kuulustelut, joita suomenkielisessä oikeuskirjallisuudessa ei ole juurikaan käsitelty. Seksuaalirikosten tutkintaa tarkastellaan niin lainsäädännön ja oikeuskäytännön kuin oikeuspsykologisen tutkimustiedon valossa. Keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat rikostutkintaan liittyvät prosessioikeudelliset seikat, asianosaisten ja todistajien inhimillinen kohtaaminen sekä vuorovaikutus ja kuulustelumenetelmät rikosasian käsittelyn eri vaiheissa. Teos on suunnattu kaikille rikosprosessin toimijoille, kuten tuomareille, syyttäjille, rikosasioissa asianosaisille.

Teoksessa selvitetään asianomistajan yksityiselämän suojan toteutumista rikosprosessin eri vaiheissa. Asianomistajan yksityiselämän suojaa analysoidaan oikeuskirjallisuuden sekä kansallisten tuomioistuinten, yleisten laillisuusvalvojien ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella. Lisäksi viimeksi mainitun osalta selvitetään, mistä valitetaan, ketkä valittavat ja millä perusteella, kun kysymys on yksityiselämän suojaan liittyvistä asioista. Asianomistajan yksityiselämän suojaa on oikeuskäytännön lisäksi tutkittu rikosprosessin toimijoille tehdyllä kyselyllä, missä tutkinnanjohtajat, syyttäjät, käräjätuomarit ja rikosasian avustajat tekivät julkisuusratkaisuja kuvitteellisissa rikostapauksissa ja niihin liitettyjen tietojen osalta. Teos soveltuu rikosprosessin toimijoiden lisäksi muun muassa kaikille julkisuuslainsäädännöstä kiinnostuneille.

Eläimet ovat tuntevia olentoja. Niiden hyvinvointi on tärkeä arvo, jota meidän tulee vaalia. Lisäksi eläimet ovat monelle ihmiselle merkittävä hyvinvoinnin lähde. Poliisi kohtaa tehtävillään koti- ja tuotantoeläinten ja luonnossa elävien eläinten kaltoinkohtelua. Usein taustalla on taloudellisen edun hankkiminen eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Poliisilla on eläimiin kohdistuvissa rikoksissa tärkeä kaksoisrooli. Eläinsuojeluviranomaisena ja esitutkintaviranomaisena poliisi pystyy vaikuttamaan eläinten hyvinvoinnin takaamiseen. Näissä tehtävissään poliisi onnistuu parhaiten tekemällä yhteistyötä valvontaeläinlääkärien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Kirjan kirjoittajat Tarja Koskela ja Satu Rantaeskola ovat asiantuntijoita eläimiin kohdistuvien rikosten rikosprosessissa.

Marjukka Heikkilän, Satu Rantaeskolan ja Tuija Suikkanen-Malinin odotettu teos on havainnollinen ja ajantasainen käsikirja kaikille lapsen edunvalvonta-asioita hoitaville ja kaikille aiheesta muuten tietoa kaipaaville. Lapsi tarvitsee puolueettoman edunvalvojan sekä lastensuojelu- että rikosprosessiin, mikäli lapsen huoltaja ei voi hoitaa lapsen asiaa. On tärkeää kuunnella ja kuulla lasta ja vahvistaa hänen osallisuuttaan. Hän tarvitsee tukea sekä tietoa siitä, miten prosessi etenee. Lastensuojelun edunvalvoja edustaa ja valvoo lapsen etujen toteutumistalastensuojeluprosessissa. Rikosasiassa lapsen oikeudet toteutuvat parhaiten Tandem-mallissa, kun rikosasian edunvalvojaksi määrätään sosiaalialan koulutuksen ja kokemuksen omaava henkilö, joka toimii yhteistyössä valitsemansa avustajan kanssa. Jotta lapsen oikeudet toteutuisivat, hänen tulee olla käsiteltävän asian keskiössä.