”Otan kanssasi askeleenVierelläsi kuljenSinut syliini suljenOlet minun, minä vierelläsi Sinun. Kasvat, vartutvierelläsi kuljenSinut syliini suljenOlen Sinun, Ikuisesti Sinun. Otat nyt itse askeleethaluaisin niin tietää niistä jokaisenSuljen silmätnäen lapseni pienoisen.” Näihin sivuihin mahtuu paloja äitinä olemisen askelista. Olen kirjoittanut ne pienelle pojalleni, joka syntyi sittenkin, kaikkien onnellisten ja myös sieluani raastaneiden, elämääni vaikuttaneiden asioiden seurauksena, ja aikuisuuteen matkalla oleville tyttärilleni, kummilapsilleni, siskolleni ja tietysti itselleni, sekä kaikille, jotka elävät tuiki tavallista, matkan varrelle onnea ja murhetta mahtuvaa, ajan kiiruhtamaa elämää.