Satu Vasantola

”Avaat silmäsi ja pyydät morfiinia. Tartun ruiskuun, annostelen. Nostan peittoa yltäsi, sormeni haisevat tupakalta.” Hyönteistutkija Sofia, diktatuurien synnystä kiinnostunut Iiris ja Jumalaan turvautuva Mindi ovat olleet ystäviä lähes niin kauan kuin jaksavat muistaa. Juhlineet ja tanssineet yhdessä, tukeneet toisiaan hädän hetkellä. Mutta kun yhden luo tehdään kotietsintä ja toinen sairastuu vakavasti, kaikki muuttuu. Pian käy selväksi, miten eri tavoin he näkevät totuuden, miten eri asioita pelkäävät ja toivovat. Yhteys, joka on tähän asti ollut luja ja kyseenalaistamaton, alkaa rakoilla, ja ystävyydelle asetetaan uudet ehdot. Kuin ei näkisi on viiltävän koskettava romaani ystävyydestä, auttamisesta ja valheista, joihin haluamme uskoa.

Riipaisevan kaunis romaani mielen järkkymisestä ja perheen sisäisestä vieraudesta.” Kyllä minä arvaan, mitä sinulla on mielessä, hän sanoi ja oli oikeassa, minulla oli mielessä se sama mikä tuomenkukinnan aikaan aina: yrittäisit nukkua, lähtisit lääkäriin. Lääkäriin, ei naisiin.” Eräänä päivänä isä katoaa tanssikengät mukanaan. Katoaminen ei tule tyttärelle yllätyksenä, sillä tutut merkit ovat olleet luettavissa jo jonkin aikaa: ravit, kravatti ja puheet olemattomista miljoonista. Kosto, jota laman sairastuttama isä suunnittelee. Tytär päättää lähteä isänsä perään. Alkaa matka halki kesäisen Suomen. Sen aikana tytär joutuu kohtaamaan paitsi isän maniajaksojen värittämän menneisyyden myös kaikki ne kipeät muistot, jotka tämän sairauden varjossa vietetty lapsuus on synnyttänyt. Nekin, jotka keho muistaa vaikka mieli ei. Kun isä osti Merenkurkun on romaani isästä ja tyttärestä, maailmojen erkanemisesta ja tarpeesta ymmärtää. Samalla se on kertomus siitä, miten yksin vakavasti sairas ja hänen omaisensa jäävät. Satu Vasantola (s. 1965) on kirjailija ja Helsingin Sanomien toimittaja. Hänen kiitetty esikoisromaaninsa En palaa takaisin koskaan, luulen sai Tiiliskivi- ja Kiitos kirjasta -palkinnon. Kun isä osti Merenkurkun on hänen kolmas romaaninsa.

Annu menettää molemmat vanhempansa lapsena. Äiti kuolee, isä joutuu työkeikan seurauksena vankilaan ja jonnekin katoaa myös pikkusisko Maaru. Vaikuttava romaani isien synneistä ja elämän mittaisesta sovituksesta. Annu varttuu kasvattiperheessä ja opiskelee naistentautien lääkäriksi. Työssään hän kohtaa naisia, jotka ovat Annun tavoin joutuneet muiden armoille. Itse hän ei saa rauhaa ennen kuin selviää, mitä menneisyydessä on todella tapahtunut. Kaikki kadonneet on vavahduttava kertomus katkenneista perhesiteistä, peruuttamattomista vahingoista, vuosikymmenet ylittävästä ystävyydestä ja siitä miten käy kun ei voi päättää omasta kehostaan.” Enpä muista toista kotimaista romaania, jossa naisen kehon tuntemuksia ja historiaa olisi näin monipuolisesti kuvattu.”@outialankoSatu Vasantola on Helsingin Sanomien toimittaja. Hänen kiitetty esikoisromaaninsa En palaa takaisin koskaan, luulen sai Tiiliskivi- ja Kiitos kirjasta -palkinnon. Kaikki kadonneet on hänen toinen romaaninsa.

Annu menettää molemmat vanhempansa lapsena. Äiti kuolee, isä joutuu työkeikan seurauksena vankilaan ja jonnekin katoaa myös pikkusisko Maaru. Vaikuttava romaani isien synneistä ja elämän mittaisesta sovituksesta. Annu varttuu kasvattiperheessä ja opiskelee naistentautien lääkäriksi. Työssään hän kohtaa naisia, jotka ovat Annun tavoin joutuneet muiden armoille. Itse hän ei saa rauhaa ennen kuin selviää, mitä menneisyydessä on todella tapahtunut. Kaikki kadonneet on vavahduttava kertomus katkenneista perhesiteistä, peruuttamattomista vahingoista, vuosikymmenet ylittävästä ystävyydestä ja siitä miten käy kun ei voi päättää omasta kehostaan.

Romaani kotoa lähtemisen pakosta ja loputtomasta kaipauksesta. Susannan matka työläisperheestä Pohjanmaalta Helsinkiin ja arvostettuun asianajotoimistoon on ollut pidempi kuin kilometrit antavat ymmärtää. Vielä pidempi on ollut irakilaisen Fatiman taival Pasilan poliisitalon pihalle ja lopulta Susannan olohuoneen lattialle. Reitin varrelle on jäänyt yksi lapsista, kotimaahan aviomies. Martta puolestaan on asunut koko ikänsä samoilla sijoilla, mutta ihmiset hänen ympäriltään ovat kaikonneet yksitellen. Esikoislapsi pappilan portaille, mies ensin sotaan, sitten ryyppyreissuilleen, poika Ruotsiin, tytär onnettomaan avioliittoon. Nyt jäljellä on enää lapsenlapsenlapsi Luca, poika joka ei tunnu löytävän paikkansa maailmasta. Satu Vasantola on Helsingin Sanomien sunnuntaisivujen toimittaja, joka on työskennellyt myös useissa aikakausilehdissä. Hänen esikoisromaaninsa En palaa takaisin koskaan, luulen on taidokas kuvaus eri aikoina ja eri maanosissa juuriltaan revityistä ihmisistä.

Romaani kotoa lähtemisen pakosta ja loputtomasta kaipauksesta. Susannan matka työläisperheestä Pohjanmaalta Helsinkiin ja arvostettuun asianajotoimistoon on ollut pidempi kuin kilometrit antavat ymmärtää. Vielä pidempi on ollut irakilaisen Fatiman taival Pasilan poliisitalon pihalle ja lopulta Susannan olohuoneen lattialle. Reitin varrelle on jäänyt yksi lapsista, kotimaahan aviomies. Martta puolestaan on asunut koko ikänsä samoilla sijoilla, mutta ihmiset hänen ympäriltään ovat kaikonneet yksitellen. Esikoislapsi pappilan portaille, mies ensin sotaan, sitten ryyppyreissuilleen, poika Ruotsiin, tytär onnettomaan avioliittoon. Nyt jäljellä on enää lapsenlapsenlapsi Luca, poika joka ei tunnu löytävän paikkansa maailmasta. Satu Vasantola on Helsingin Sanomien sunnuntaisivujen toimittaja, joka on työskennellyt myös useissa aikakausilehdissä. Hänen esikoisromaaninsa En palaa takaisin koskaan, luulen on taidokas kuvaus eri aikoina ja eri maanosissa juuriltaan revityistä ihmisistä.