Seija Helander

Pieni Raakku Raakile, vain noin satavuotias jokihelmisimpukan poikanen, asuu Konnevedellä jokihelmisimpukoiden kuntoutuskodissa. Sillä on ikävä Åminneforsissa asuvaa mummiaan, mutta ei jalkoja tai siipiä, joiden avulla pääsisi tätä tapaamaan. Onneksi Raakulla on ystävänään muuan varis ja tämä taas tuntee pojan, Kuutin, joka pystyy ehkä auttamaan. Raakku Raakile on itsenäinen jatko-osa vuonna 2019 ilmestyneelle Hilppa Hömötiainen -kuvakirjalle. Raakku Raakile sopii sekä iltasatukirjaksi että itselukeville. Teos on kirjailija Seija Helanderin ja kuvittaja Anne Stoltin kuudes yhteinen kirja. Avaa kirja ja anna virran viedä!

Ihanat nallet joulutunnelmissa Joulu lähestyy, mutta joulurauha on uhattuna. Tauno ja Nelli kadottavat adventtikalenterin luukusta karanneen kyyhkysen ja alkavat nahistella turhista. Löytyykö rauha lopulta, ja pääseekö Hämärätonttu Harmaanuttu ansaittuun joulunviettoon? Tauno ja Nelli -sarjan neljännessä kirjassa Alma Akilina saa äidiltä partiolaisten joulukalenterin. Joka aamu hän avaa yhden luukun. Ulos tulee makeisia, manteleita ja musiikkia; maukuvia kissoja ja kiisselikulhoja; karamellikeppejä ja keramiikkakippoja. Taiteilija Picasso on maalannut Ranskassa rauhankyyhkyn, joka lentelee kirjan sivuilla. Navetassa lehmät syövät Arttu Ilmari Virtasen keksimää, Nobelin rauhanpalkinnon arvoista rehua. Suomi toipuu sodasta, eletään rauhan aikaa. Taunon ja Nellin kanssa nykypäivän lapsi tutustuu iso- ja isoisovanhempiensa lapsuuteen 1940-luvun lopun Suomessa. Seija Helander on kirjoittanut lapsille ja aikuisille. Hänen tuotantoonsa kuuluvat mm. romaanit Mangopuun alla ja Pohjan akka. Anne Stolt on kuvittanut Taunon ja Nellin ohella mm. Tittamari Marttisen Lasten matkaoppaat Eurooppaan ja Suomeen. Tauno ja Nelli joulurauhaa etsimässä on tekijäkaksikon neljäs evakkonalleista kertova kirja.

Kauan, kauan sitten ja ehkä aivan vieläkin asusti vanhassa korpimetsässä neuvokas pieni hömötiainen Hilppa ystävineen. Korven asukkkaat olivat huomanneet ihmisen muokanneen metsiä ja ilmastonkin tästä syystä muuttuneen. Monta rakasta ystävää oli kadonnut olosuhteiden muututtua ja nyt puita rahaksi rouskuttavat koneet olivat jälleen möyrimässä lähemmäs. Miten käy Kalervo Korpikolvan, jonka kodiksi sopii vain 150 vuotta vanha lahopuu. Onnistuuko Hilppa pelastamaan kotimetsän? Hilppa Hömötiainen sopii sekä iltasatukirjaksi että itselukeville. Teos on kirjailija Seija Helanderin ja kuvittaja Anne Stoltin neljäs yhteinen kirja. Hilppa Hömötiainen sisältää paljon tietoa korpimetsien ja sen asukkaiden moninaisuudesta. Avaa kirja ja astu metsään!

"Maailman ihanimmat Tauno ja Nelli menevät tänä kesänä Alma Akilinan ja Matin mukana kesäleirille. Aurinko paistaa ja kaikilla on hauskaa, kunnes Ikävämörkö ilmestyy ikkunaan. Viime vuosisadalla vähävaraisten perheiden lapsilla oli mahdollisuus osallistua maksuttomille kesäleireille, joilla sai uida, pelata pihapelejä ja istua iltaisin nuotiolla. Aivan kuten nykyäänkin, lapset löysivät leireiltä uusia kavereita ja saivat vaihtelua arkeen, mutta joskus koti-ikävä nipistipientä leiriläistä. Seija Helanderin ja Anne Stoltin 1940-luvun lopulle sijoittuvat Tauno ja Nelli -kirjat kertovat kahdesta Karjalan Koivistolle kotinsa jättäneestä nallekarhusta, jotka nokkelina selvittävät monenlaisia pikku pulmia ja joskus oikein isojakin ongelmia lasten elämässä. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet Tauno ja Nelli evakkomatkalla ja Tauno ja Nelli ja hirmuinen sanahiiri."

Supersuositut evakkonallet, Tauno ja Nelli, jatkavat seikkailujaan uuden kirjasarjan toisessa osassa. Karjalan Koivistolta evakkona Espooseen muuttanut Alma Akilina menee ystävänsä Matin kanssa kouluun. Se on tietysti jännittävää, semminkin kun lukeminen tuottaa päänvaivaa. Koulussa Hirmuinen Sanahiiri varastaa kirjaimet ja Kansakoulun Kalle kiusaa. Taunon ja Nellin johdatuksella lapsi tutustuu Suomen historiaan ja saa mahdollisuuden käsitellä tärkeitä, ajankohtaisia asioita. Lukemaan oppiminen ei ole kaikille itsestäänselvyys. Toisaalta jokaisen meistä on opittava olemaan reilu ja ystävällinen muita kohtaan, vaikka he eivät osaisikaan samoja asioita kuin me itse. Sadun ja arjen kiehtovassa kieputuksessa lapsi nauttii tarinankulusta ja kauniista kielestä; samalla hän saa kannustusta ystävyyden vaalimiseen, erilaisuuden arvostamiseen ja myötätunnon kehittymiseen. Kirja sopii 6-10-vuotiaille. Taunon ja Nellin ohella kirjailija Seija Helander kirjoittaa myös aikuisille ja toimii aktiivisesti niin lasten kuin ikäihmistenkin monipuolisten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Kuva-artesaani Anne Stolt debytoi kuvittajana Taunon ja Nellin ensimmäisessä osassa ja on sittemmin kuvittanut useita lastenkirjoja. Taunon ja Nellin akvarellin ja väriliidun yhdistelmä on saanut paljon kiitosta lukijoilta. Tauno ja Nelli sarjassa on aiemmin ilmestynyt Tauno ja Nelli evakkomatkalla.

Millaisen kotikenttäedun lapsi saa? Teos on jatkoa Onnelliselle urheilijalle, esseekokoelma arvoista ja niiden toteutumista arjessa. Kotikenttäetu jatkaa edeltäjänsä maanläheisellä linjalla, josta lukijoilta on tullut paljon positiivista palautetta. Mukana on Karin omia kokemuksia, mutta tällä kertaa olemme myös haastatelleet tunnettuja ja tuntemattomampia urheilijoita, joiden tarinoita tuomme esille joihinkin lukuihin lisätyillä inserttisivuilla. Lukija saa tietää, miten esimerkiksi pikaluistelija Mika Poutalan tai pyörätuolikelaaja Toni Piispasen vanhemmat ovat tukeneet tai olleet tukematta lapsensa harrastusta. Mitä haastattelemamme urheilijat tekisivät omien lastensa kohdalla toisin? Perheen vahva tuki on lahja, jonka vanhemmat voivat lapsellensa antaa, harrastipa tämä sitten jalkapalloa tai voimistelua, huilunsoittoa tai teatteria.

Tauno ja Nelli on satu turvapaikan etsimisestä ja uuden kodin löytämisestä. Nämä evakkonallet pakenivat kauan sitten Karjalasta, mutta nykyäänkin Suomessa asuu paljon perheitä, jotka ovat kokeneet saman. Varmaan heitäkin joskus pelottaa ja muihin lapsiin tutustuminen uudella kotiseudulla jännittää. Tämän ajankohtaisen ja monipuolisen kirjan kautta välittyy tärkeä osa Suomen historiaa. Tarinan avulla lapset voivat turvallisesti eläytyä aikaisempien sukupolvien vaikeisiinkin kokemuksiin. Kertomuksessa on myös yhtymäkohtia tämän päivän pakolaislasten kokemuksiin. Taunon ja Nellin tarina luo mahdollisuuksia kertoa lapsille pakolaisuudesta ja maahanmuutosta osana Suomen historiaa. Hanketta tukee Alli Paasikiven Säätiö ja Espoon lelumuseo Hevosenkenkä. Taunon ja Nellin esikuvat löytyvät museon nallekokoelmasta. Seija Helander (ent. Vilen) on aiemminkin tarttunut koskettaviin ja vaikeasti avautuviin aiheisiin. Hän uskaltaa ja osaa kaunokirjallisuuden keinoin välittää tarinan inhimillisestä ihmisestä toiselle inhimilliselle ihmiselle. Helanderin kieli on kaunista ja koskettavaa, mutta myös iloa ja toivoa antavaa. Anne Stolt on kuvittaja, kuva-artesaani ja luontoihminen, jonka herkät ja kauniit kuvat kuljettavat lukijan sadun maailmaan. Siellä nallet, keijut ja menninkäiset puhuvat lapselle, ja aurinko paistaa myrskyn jälkeen. Taidokkaat kuvat syventävät tarinaa ja loihtivat Taunon ja Nellin lukijoille elävän luontokokemuksen. Tauno ja Nelli on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.