Seppo Konttinen

Voiko tämä tarina olla totta? Unto Parvilahden elämänlanka oli katkeamispisteessä moneen kertaan ja monessa ilmansuunnassa. Punikin pojan lapsuutta kehysti veljessodan kauheudet ja puute. Nälkä istui työlaisperheen ruokapöydän päässä vakiovieraana.1930-luvulla Parvilahdesta kasvoi kansallissosialisti ja Hitlerin Kolmannen valtakunnan ihailija. Samaan aikaan Etsivä keskuspoliisi epäili häntä neuvosto- agentiksi. Talvisota meni siivillä ilmavalokuvaajana Suomenlahdella. Välirauhan aikana Parvilahti ilmoittautui vapaaehtoiseksi SS-mieheksi sotimaan Saksan asejoukoissa itärintamalla, haavoittui ja pestattiin suomalaisten SS-miesten yhdystoimiston vetäjäksi Berliiniin. Nyt häntä epäiltiin Gestapon vakoilijaksi. Epäilyt veivät hänet turvasäilöön Katajanokan vankilaan, sieltä hänet pakotettiin lähtemään ilman oikeudenkäyntiä ja syytettä lennolle Moskovaan. Sieltä matka jatkui vankileirien saaristoon jäätyneeseen helvettiin kymmeneksi vuodeksi pakkotyöleireille. Tästäkin SS-mies selvisi, vaikka kantoi tatuoitua SS-miesten veriryhmätunnusta kainalossaan. Parvilahti kirjoitti palattuaan kotimaahan kokemuksistaan menestyskirjan, josta maine ja pankkitili kasvoivat. Valtioltakin tuli miljoonakorvaus Stalinille menetetyistä vuosista. Epäinhimillinen leirielämä vei sisukkaan miehen terveyden ja edessä oli pakkomuutto Espanjan auringon alle Malagaan 1960-luvun alussa. Siellä paljon kärsinyt ja nähnyt sydän sanoi itsensä irti ja Parvilahden elämänlanka katkesi. Ilmaan jäi monia kysymyksiä: KUKA OLI UNTO PARVILAHTI?

Kasinopelien tunnetuin kasvo tienasi miljoonia mutta haaskasi taivaan tuuliin vielä enemmän. Peter Fryckman on nähnyt kalterit Kapkaupungissa ja Sörkassa, hänet on pahoinpidelty sairaalakuntoon vankilassa ja puhallettu tyhjiin pankkien herrakerroksissa. Tämä on hänen kaunistelematon tarinansa. Fryckman vie mausteiselle matkalle lähivuosikymmenten taloushistoriaan. Etelä-Afrikan viinitilallaan seitsemänkymppisenä hän muistelee Mauno Koivistoa, Harri Holkeria, Esko Ahoa, Jaakko Lassilaa, Mika Tiivolaa, Rolf Kullbergia Pentti Kouria, Björn Wahlroosia, Jukka Härmälää ja monia muita kasinopelin ja talouslaman historiaan jääviä. Tarinoita riittää. Rahaton miljonääri on metsästänyt villisikoja Zavidovossa, tehnyt kauppaa Moskovassa, kalastanut Ukrainan presidentin kanssa, sekaantunut Irakin asekauppoihin ja juhlinut kuubattarien kanssa Karibian yössä. Konkursseissa ja osakekaupoissa kadotettujen miljoonien lisäksi menetettyjä ovat sukulaiset, ystävät ja toverit, jotkut jopa oman käden kautta. On koettu ja koeteltu, mutta hymy ei silti hyydy. Seppo Konttinen (s. 1950) on toimittaja ja kirjailija. Hän työskenteli Ylen taloustoimittajana vuosina 1974-2010. Nykyisin Konttinen asuu Inarissa ja harrastaa kirjallisuutta, kalastusta, luontoa ja politiikkaa.

Elämät kuin vakoojaelokuvaa. Yrjö ja Veikko Palko pyhittivät elämänsä vakoojien jahtaamiseen. Venäläistaustainen kaksikko paljasti lukemattoman määrän itänaapurin vakoilijoita. Veikko Palkoa sanotaan yhdeksi Suomen kaikkien aikojen merkittävimmäksi vastavakoilijaksi. Isän ja pojan uskomaton tarina julkaistaan ensimmäistä kertaa tietokirjana. Isä Yrjö Palko pakeni Venäjän vallankumousta Suomeen ja pääsi armeijan leipiin. Hän kasvoi Suomen radiotiedustelun isän Reino Hallamaan suojeluksessa mestaritiedustelijaksi ja salakirjoituksen avaajaksi. Vakoilun virkamies auttoi valvontakomission jahtaamia satoja luottomiehiään pakenemaan maasta. Seurauksena oli joutuminen punaisen Valpon kuulusteluihin ja tuomio työleirille. Yrjö Palkon suurin saavutus oli Viestikoeaseman perustaminen puolustusvoimiin. Hän menehtyi työnsä ääreen äänettömänä sankarina. Saman kohtalon koki poika Veikko. Jälkipolville Veikko Palkon mittavat salatut saavutukset Supon vastavakoilussa jäivät kertomatta. Hän paljasti kymmenittäin venäläisiä vakoilijoita. Veikon perillisille jäivät ikimuistot isänsä uhrauksista ja lisäksi Veikon 61 miljoonan euron Eurojack-potti. VTM Seppo Konttinen on toimittaja ja kirjailija. Hän työskenteli Ylen taloustoimittajana, asuu Inarissa, harrastaa kirjallisuutta ja kalastusta. VTM Kari Vitie on ollut Ylen toimittajana ja sotilasasiamiehen avustajana Belgradissa ja Bernissä. Ura jatkui Evan johtajana, lähetysneuvoksena Berliinissä ja Patrian asekauppiaana Balkanilla.

Enemmän kuin kullan arvoinen lukukokemus. Jännittävästi kirjoitettu uskomaton tarina siitä, kuinka Lapin poltetun maan köyhästä pojasta kasvoi kullankaivajalegenda. Vaikka kirja etenee kuin seikkailuromaani, sen kaikki henkilöt ja tapahtumat ovat todellisia. Mäläskä syntyi kaiken kattavaan kurjuuteen saksalaisten polttamaan Inarin kirkonkylään. Miehensä rintamalle menettänyt yksinhuoltaja äiti elätti nelihenkistä perhettään äärimmäisessä köyhyydessä. Jack Londonin kirjat ja kylän kullankaivajien tarinat Lemmenjoen kultaryntäyksestä innoittivat Mäläskän kullan etsintään omalle valtaukselle Miessijoelle ja maailmalle aina Alaskaan asti. Kultaa löytyi kiloissa ja miehestä tuli rikas. Lemmenjoen kultaryntäykseen liittyy lukemattomia tarinoita ja ihmiskohtaloita. Kultakiima sekoitti monen pään ja vei erakkoja joskus hulluuteen asti. Armottomasta erämaasta vaivalla saatu kulta ei tuonut monellekaan rauhaa, usein vain pullon kirkasta ja seikkailijattaria. Lapin kultamailla Risto Mäläskälle tulivat tutuksi niin Urho Kekkonen kuin monet pienemmät herrat vuorineuvoksista maaherroihin. Ikimuistoisiin ystäviin kuuluivat suomalaisen kultahistorian ikonit ”Nipa” ja ”Karhu”. Seppo Konttinen on toimittaja ja kirjailija. Hän työskenteli Ylen taloustoimittajana 1974-2010. Nykyisin Konttinen asuu Inarissa ja harrastaa kirjallisuutta, kalastusta, luontoa ja politiikkaa.

Kahden tuhannen euron käteen jäävästä palkasta ruoka nielaisee joka kuukausi 260 euroa. Keskiverto suomalainen käyttää ruokaan 13 prosenttia tuloistaan. Suomi on jo pitkään ollut yksi Euroopan kalleimmista ruokamaista. Miksi suomalaisen ruokalaskun suuruus on vuosikaudet pysynyt EU-vertailussahuipulla? Mikä maksaa? Tavallinen kuluttaja ei maksa ruokalaskuaan pelkästään kaupan kassalla, vaan joka vuosi myös verotuloja ohjataan pari miljardia tukiaisiksi elintarvikeketjuille. Juha Sipilän hallitus on jatkanut elintarviketuotannon tukemista esimerkiksi poistamalla makeisveron. Taloustieteen oppikirjat kertovat, että kilpailu laskee hintoja ja keskittyminen taloudessa vähentää kilpailua ja nostaa hintoja. Suomessa elintarviketalouden piirteitä ovat kilpailun puute ja keskittyminen. Kauppaa hallitsee kaksi kauppaketjua, liha- ja maitoteollisuutta pyörittää muutama iso yritys ja koko maatalous keskittyy yhä suuremmille tiloille. Myös kaavoituspäätökset ovat edistäneet keskittymistä. Kaavoituksesta on tullut kytkykaupan ja puoluerahakorruption avioliitto. Elintarviketuotanto on kasvanut pyhäksi lehmäksi, jonka epäkohtiin ei haluta tai uskalleta puuttua. Kuinka kauan tämä voi jatkua? Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Konttinen on valtiotieteiden maisteri, jonka pääaine oli kansantalous. Hän teki kriittisiä talousohjelmia radioon vuoteen 2004 asti. Hänen työtään on leimannut syvällinen perehtyminen taustatietoihin. Hän on kirjoittanut kirjat Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, jossa hän selittää, mitä tapahtuu ruuan matkalla pellolta ruokakaupan tiskiin, sekä Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta ja Lakien synty.