Sherko Bekäs

Tragedi? Utopi? Statslöshet? Permanent undantagstillstånd? Ett samhälle bortom nationalstaten? Det här är det kurdiska numret. När de samtida gränsdragningarna i Mellanöstern skissades efter Ottomanska rikets fall, blev kurderna utan eget land. Sedan dess har Kurdistan varit allt från ett geografiskt utrymme till en gemensam dröm, både en tragedi och en fingervisning om en möjlig utopi.

Maailmankuulu ja palkittu kurdirunoilijaSherko Bekäs(2.5.1940-4.8.2013) omisti koko elämänsä runoudelle. Runojen avulla hän taisteli neljään osaan revityn ja miehitetyn Kurdistanin itsenäistymisen puolesta. Hän oli humanisti ja puolusti vahvasti naisten oikeuksia. Sherko Bekäs julkaisi 43 runoteosta, joita on käännetty 15 kielelle. Hän esitti itse runojaan, joita löydät YouTubesta. Tämä runoteos koostuu vain yhdestä pitkästä ja polveilevasta runosta. Sardam-kustantamo julkaisi sen vuonna 2011. Teos kumpuaa Sherkon syvästä turhautumisen tunteesta. Kotimaa oli aina ollut hänen runoutensa keskipiste. Nyt monien vuosien jälkeen runoilija havaitsee keskipisteensä romahtaneen ja asettaa vahvasti kyseenalaisiksi kaikki pyhinä pidetyt asiat.

Rakastettu ja palkittu runoilija Sherko Bekäs (2.5.1940-4.8.2013) on modernin kurdirunouden isä. Hän julkaisi 43 teosta, joita on käännetty 15 kielelle. Sherko kuvasi runoudellaan kurdikansan syviä tuntoja, ja hän taisteli kynän säilällä neljään osaan revityn Kurdistanin itsenäisyyden puolesta. Hän oli aina myrskyn silmässä ja puolusti demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Tämä teos on 4. suomennettu Sherko Bekäsin runokirja. Se julkaistaan hänen muistopäivänään 4. elokuuta 2022. Sherkon salaman valoa ei voi nujertaa ja hänen runoutensa jylinä kuuluu satoja vuosia, viimeisen kurdiin asti. Jos pystyisit kiipeämään ja saapuisit Anfal-savuni katolle,runouteni huipulle,niin sieltä pystyisit näkemäänhuutavilla silmilläporoksi palaneen menneisyyteni.

Kaipuuni rannalla on kolmas suomenkielinen teos maailmankuulun kurdirunoilija Sherko Bekäsin (2.5.1940 - 4.8.2013) runotuotannosta. Suomentaja on valinnut kirjaan 123 runoa Bekäsin 7. ja 8. kokoelmateoksesta. Sherko Bekäs pulppusi runoja herkeämättä kuin kirkas lähde. Hän kuvasi koskettavasti kurdikansan syvimpiä tuntoja, ihmiskunnan kohtalonhetkiä, luonnon ihmeitä, arjen havaintoja ja myös omia tunteitaan. Teos on läpileikkaus runoilijan elämästä ja mittavasta runotuotannosta. Runot kulkevat viiden teeman alla: Valoni lähde, Runouden joki, Yöperhonen, Maailman aarteet sekä Minä ja yksinäisyys. Teos on omistettu Sherko Bekäsin muistolle. Rakastettua runoilijaa muistetaan joka vuosi 2. toukokuuta hänen syntymäpäivänään näyttävin juhlatilaisuuksin. Muistopäivä näkyy kaikkialla Kurdistanissa mediassa, myös ulkomailla kurdiyhteisöissä.

Sydämeni galleria on toinen suomenkielinen teos maailmankuulun kurdirunoilija Sherko Bekäsin (2.5.1940-4.8.2013) järkälemäisestä runotuotannosta. Suomentaja on valinnut kirjaan 101 runoa Bekäsin kahdeksanosaisesta kokoelmateoksesta ja Internetissä julkaistuista runoista. Suomentajan runovalintoja on ohjannut yhtäältä runojen ajattomuus ja toisaalta ajankohtaisuus. Naisen rakkauden sadevirvoittaa minut,hänen silmiensä aurinko,hänen tunteidensa tuulieivät salliminun koskaan kuolevan ... Bekäsin muistopäivää vietetään 4. elokuuta laajasti Kurdistanissa, Suomessa ja ympäri maailmaa. Tämä teos on julkaistu Sherko Bekäsin muistopäivänä. Kuinka mahtava,kuinka kaunis,kuinka häikäiseväonkaanminun ja Kurdistanin kuutamo! - Sherko Bekäs, 2.6.2013

Muinaisessa Kirkukissa Kurdistanissa asuu Soman perhe. Perheen värikkään hedelmätarhan keskellä on vanha mulperipuu, jonka latvaan turturikyyhkyset ovat rakentaneet pesänsä. Soma seuraa tätinsä kanssa pesän kahden poikasen seikkailuja. Sadun on kirjoittanut kansainvälisesti tunnettu ja palkittu kurdikirjailija Sherko Bekäs (1940-2013). Vastikään on suomennettu Bekäsin runokirja Sielun valoa ei voi vangita.

Suomentaja on koonnut teokseen 226 runoa Sherko Bekäsin kahdeksanosaisesta kokoelmateoksesta vuosilta 1968-2008 sekä Internetistä julkaistuista runoista. Kansainvälisesti tunnettu ja palkittu modernin kurdirunouden isää SHERKO BEKÄSIÄ (1940-2013) voi verrata yhtä tuotteliaaseen aikalaiseensa Pentti Saarikoskeen (1937-1983). Molemmat runoilijat ovat oman aikansa edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä. Bekäs kuvaa arkisia havaintojaan Saarikosken tavoin voimakkain kielikuvin. Sielun valoa ei voi vangita -teos on esillä Kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särön numerossa 37/2019. Bekäsin runoja on sävelletty ja runoista on koottu runoilijan elinaikana Suleimaniassa esitetty Lyhtyen hautausmaa -spektaakkeli. Sherko Bekäsin runoutta on tutkittu uutterasti Etelä-Kurdistanin yliopistoissa. Tuottelias Bekäs oli kuin laskeutumaton aurinko. Runoissaan ja muulla toiminnallaan hän puolusti rauhaa, demokratiaa, tasa-arvoa ja humanismia. Runojen kantavana teemana on neljään osaan revityn Kurdistanin itsenäisyyskamppailu sekä naisten oikeudet. Runoissaan Bekäs kritisoi rohkeasti ja syvästi mieskulttuuria, taantumuksellisuutta ja taikauskoa. Islamistit painostivat Bekäsiä ja langettivat hänelle fatwa-kuolemantuomion 90-luvun puolivälissä. Sherko Bekäs kirjoitti tauotta ja rohkeasti kantaa ottaen ajankohtaisista maailmanlaajuisista aiheista, sotapakolaisuudesta, mutta myös tunteista, yksinäisyydestä, luonnosta sekä arjen kohtaamisista. Bekäs vaikutti jonkin aikaa Kurdistanin itsehallintoalueen kulttuuriministerinä. FM SORAN ZAKI on kieltenopettaja ja tulkki-kääntäjä. Hän on julkaissut aiemmin kuusi suomen kielen oppikirjaa maahanmuuttajille tukikielinä kurdi, persia ja arabia.

The late 1980s witnessed two devastating chemical attacks by the Saddam régime on Iraqi Kurdistan. The first of these, in 1988, known as the Anfal campaign, saw the destruction of 3000 Kurdish villages, over 40 chemical attacks launched, and 100,000 civilians buried in mass graces, with hundreds more dying of exposure to chemical weapons. The second attack was on the town of Halabja where over 5000 people died instantly. Thousands of people who had survived the attacks in both Anfal and Halabja but had been mildly affected by the gas later died from cancer and other diseases. Butterfly Valley is Sherko Bekes’ response to these atrocities. Stunned by the world’s silence in the face of this genocide, Bekes – in exile in Sweden at the time – longs to go home and mourn the victims. He laments the repetitive cycles of continuous oppression and suppressed revolutions in Kurdish history, and in his despair speaks to other exiled Kurdish poets (Nali, Hani and Mawlawi among them) from the sixteenth century to the present day. This long poem unfolds in beautifully-drawn images of the poet’s homeland – mountains and forests, rivers and villages, meadows and flowers – which are juxtaposed with scenes of death, destruction and suffering. This is an immensely powerful poem, at once lyrical and heart-rending, and Choman Hardi’s fine translation at last gives the English-speaking reader the most extensive example yet of his outstanding writing.

Sherko Bekas vokste opp i Sulaymaniya, nord-øst i Irak. Han omtales gjerne som sorgens og motstandens dikter i kurdisk litteratur. Hans poesi ble oppfattet som en trussel for Saddam Husseins styre og i 1987 måtte han flykte. Han vendte tilbake igjen i 1992, etter å ha bodd fem år i Sverige. Kurderne bor i flere land. Mange bor nord-øst i Tyrkia, nord i Irak og i fjellene i Iran. De er splittet mellom land som har ulike styresett og ulike språk. Ingen av landets ledere bruker kurdisk som språk. Mange steder er det også forbudt å bruke kurdisk språk i skolen eller å utgi bøker og aviser på kurdisk. Det gjør det vanskelig for kurderne å ta vare på kulturarven sin. Vanskelig, men viktig. I diktene til Sherko Bekas blir historien og menneskene levende. Med enkle ord rommer diktene et stykke hjemland. Diktene har ofte en trist undertone. I kurdernes historie er det mye lidelse. Dikt er en måte å huske på.