Sirkka Komulainen

Myönteinen näkökulma on harvinainen valopilkku suomalaisessa perin mustavalkoisessa kyläkoulu- ja kouluverkkokeskustelussa. Juuri tämä teki asiasta mielenkiintoisen ja tutkimisen arvoisen. Vastavirtaan ja valtavirtaan -julkaisu on Kyläkoulun muuttuva rooli muuttuvassa kuntakentässä -tutkimuksen loppuraportti. Tässä julkaisussa kyläkoulukeskustelun, monikulttuurisuuden, uuden kyläkoulurakennuksen, uuden palvelukonseptin ja kylä-käsitteen kautta avataan sitä, mitkä tekijät tänä päivänä voivat vaikuttaa kyläkoulun roolin muutokseen ja mitä muutos käytännössä voi tarkoittaa eri osapuolille. Kyläkoulua laajemmin kyse on siitä, miten kohdekoulujen näköinen todellisuus vastaa tavoitteita, joita kunnat ja valakunnan tason maaseudun kehittäminen ovat itselleen asettaneet. Koulumaailmaa yhdistävien teemojen myötä kyläkoulukeskustelu valtavirtaistuu. Vastavirtaan keskustelu taas kulkee ennen kaikkea suhteessa itseensä: puheenaiheena kun voi olla muukin kuin lakkautus tai oman kyläkoulun puolustaminen.

Pakenevatko suomalaisperheet maahanmuuttajavaltaisia kouluja ja asuinalueita? Monikulttuurisuus, koulujen eriarvoistuminen ja asuinalueiden eriytyminen kaupungeissa ovat herättäneet paljon keskustelua kansainvälisesti ja viime aikoina myös Suomessa. Tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan paikallisesti Turussa. Kouluikäisten lasten vanhemmat kertovat ajatuksistaan ja kokemuksistaan maahanmuuttoon ja erityisesti koulunkäyntiin liittyvistä teemoista. Ilmiön moniulotteisuutta eletyssä elämässä valotetaan perheiden arjen lähtökohdista. Itse monikulttuurisuuden ja kouluvalintojen ongelmanasetteluja lähestytään jälkimodernin sosiologian näkökulmasta. Tutkimus tuo yksiin kansiin monikulttuurisuuden, perusopetuksen ja kaupungintutkimuksen kysymyksiä sisältäen aineksia sosiologiasta, kaupunkimaantieteestä ja kasvatustieteestä. Teos sopii myös yleisemmin maahanmuuttoasioista ja perusopetuksesta kiinnostuneille sekä alakouluikäisten vanhemmille.