Sirpa Kähkönen

Käsittelemättömät asiat periytyvät polvesta toiseen - rakastettu Kuopio-sarja jatkuu. Kesällä 1972 Vietnam-uutisointi herättää Idan tukahdetut muistot Sortavalan sotatoimialueelta. Raju ahdistuminen pakottaa hänet palaamaan menneeseen. Nuori Ida palveli matkustajakodissa 1942-43 ja joutui väkivallan uhriksi. Hän synnytti pojan, joka ei tiedä isästään. Anna on muuttanut miehensä kanssa keskustan puutalosta lähiön elementtitaloon. Miehen kuoltua hän suree aatteen ahmaisemaa yhteistä aikaa. Anna ja Ida ovat pienen Hillan mummoja. Hilla on yksinäinen lapsi, jonka vanhemmat ovat aina menossa. Turvanaan hänellä on mielikuvitusystävänsä. Myös pioneerileiri tuo elämään kaivattua järjestystä.

"Efter denna första roman i Kuopio-serien är det bara att hoppas på att de sex övriga också ges ut på svenska. Sirpa Kähkönen är läsvärd, enkelt uttryckt." NSDEn finsk motsvarighet till Per Anders Fogelströms Mina drömmars stad! Anna växer under 1900-talets början upp på den fattiga finska landsbygden. Efter moderns död flyttar hon till Kuopio, i hennes ögon en metropol, där hon får jobb som tjänsteflicka. Snart träffar hon den mörkögde Lassi, som varit på sjön och sett världen. De blir ett par och det dröjer inte länge innan Anna väntar smått. Anna och Lassi gifter sig och likt många andra arbetarkvinnor får Anna välja en brudklänning i svart, som också kan duga till annat. Men barnet är dödfött och Annas liv rasar. Enligt svärmor är det Guds vilja som sker, enligt Lassi är meningen med eländet att stärka deras stridsvilja. Han talar politik och Anna hittar papper som propagerar för demonstrationer. Dagen de ska fira hennes 21-årsdag blir han arresterad. Sju år på tvångsarbetslägret Dragsvik lyder domen. Anna inser att om hon ska klara sig måste hon lära sig att sörja för sig själv. I Brudar i svart står kvinnorna i centrum, deras vardag med stank av lut och lakanstvätt, försvunna hemtrakter och det nya liv som växer fram för dem som flyttar in till städerna. Sirpa Kähkönen väljer romanens form för att berätta om hur arbetarkvinnorna blir självständiga medlemmar av samhället och långsamt får möjligheten att bygga och planera sina egna liv, men det handlar också om hur krigen kom att forma och påverka den finska mentaliteten under 1900-talet. SIRPA KÄHKÖNEN (f. 1964) är författare och ordförande för Finlands PEN samt finska författarförbundet. Lind & Co har tidigare givit ut hennes roman Granitmannen, som nominerades både till Finlandiapriset och Nordiska rådets pris, samt fackboken Livsöden i Finlands bortglömda fångläger, som behandlar hennes morfars tid i Dragsvik. Brudar i svart är den första romanen i den hyllade Kuopiosviten om hemstaden i östra Finland. Romanerna är delvis baserade på händelser i hennes egen släkt." Det är om levande finsk historia Sirpa Kähkönen berättar. Detaljrikedomen i denna vardagshistoria har fyllt varje sida med must och märg. Översättaren Mattias Huss har fångat det finlandssvenska språkets nyanser i sin utsökta tolkning till svenskan." Ragnhild Oxhagen, Ölandsbladet"Sirpa Kähkönens roman Brudar i svart är något så ovanligt som en trohjärtad berättelse. Dessutom om entung tid i Finlands moderna historia,ifall man nu haft någon lätt." Jan-Olov Nyström, Norrbottenskuriren

1925 reste Lauri Tuomainen, författarens morfar, full av förhoppningar till Sovjetunionen och antogs vid officersskolan i Leningrad. Men han vantrivdes och återvände besviken hem. Efter en lång rättsprocess fängslades han 1928 i ett och ett halvt år i det fruktade tvångsarbetslägret Dragsvik, och radikaliserades. 1930 infördes lagar i Finland som kriminaliserade all kommunistisk verksamhet. Lauri dömdes för andra gången 1932 till ytterligare sju år i Dragsvik, där fångvaktarna var organiserade högerextremister. Motsättningarna var hårda och våldsamma. Livsöden i Finlands bortglömda fångläger är en drabbande skildring av de mörka mellankrigsåren och av människor vars ideal och drömmar krossades. Det är en mycket ambitiös genomgång, massor av arkivmaterial har plöjts igenom och redovisas. Det ger en inblick i en för Finland skamlig tid Norrländska SocialdemokratenKähkönen nöjer sig inte med vilken semi-fiktion som helst, utan gräver ner sig i tidsperiodens memoarer, utredningar och arkiv. Greppet är perfektionistiskt och djupgående Helsingin Sanomat Som läsare sugs man in i historien. Turun Sanomat Utöver sin morfars självbiografiska texter använder hon sig av ett rikt arkiv- och omfattande litteraturmaterial, kopplar det privata till det allmänna och skapar en tidsbild som i sin brutalitet och våldsamhet är okänd för många läsare. Ilkka "Verket inrymmer mycket nytt faktamaterial om mindre kända delar av Finlands historia." VasabladetSIRPA KÄKHÖNEN (f. 1964) är författare till ett flertalromaner och fackböcker. Hon ärordförande för Finlands PEN och finska författarförbundet. Lind & Co har tidigare givitut hennes roman Granitmannen, som nominerades både till Finlandiapriset och Nordiskarådets litteraturpris.

Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistys julkaisee huhtikuussa 2018 kirjailija Sirpa Kähkösen vankileiriaiheisen teoksen Hugo 1918. Kirjassa kerrotaan yhden miehen kohtalon kautta pala Suomen synkintä historiaa. Sirpa Kähkösen Kansan Arkistosta, haastatteluista ja muista lähteistä kokoamasta aineistosta kasvaa mikrohistoriallinen kertomus työläisten elämästä ja sisällissodasta yhden miehen, Hugo Enbomin kohtalon kautta. Teokseen sisältyy myös uusinta faktatietoa Tammisaaren leiristä; lähteenä on käytetty muun muassa Sture Lindholmin tutkimuksia sekä arkistoista kerättyä muistitietoa Tammisaaren oloista. Teos on kaksikielinen, ruotsintaja on kirjailija Gunilla Hemming.

Kyllä minä sen levottomuuden tunnen; mihin kaikkeen se on minut itsenikin vienyt, halu nähdä maailmaa ja saada vapautta. Muutama loppukesän päivä Euroopan hulluna vuonna 1968 nostaa pintaan vanhat valheet ja hylkäämiset ja koettelee aatteen rajoja. Uusi sukupolvi kapinoi – me emme tee mitä emme tahdo!” Tankkien kesä on suurenmoinen romaani. Kähkönen kirjoittaa kristallinkirkkaasti ja osaa asettua jokaisen kuvaamansa ihmisen nahkoihin.” -Kainuun Sanomat”Tankkien kesä on taitava ja koukuttava romaani, jonka teemat ovat ajattomia. Sodasta kärsivät kaikki.” -Keskipohjanmaa"Tyylillään Kähkönen tekee arjestakin runollisen ja kärsimyksestä kestettävän." -Pohjolan sanomat

Lämmintä, tarkkaa ja myötäelävää kerrontaa historian suurista käänteistä sellaisina kuin ne näkyvät pienten ihmisten kuvastimessa. Toinen, itsenäinen osa kirjasarjassa, jossa ovat ilmestyneet myös romaanit Mustat morsiamet, Jään ja tulen kevät sekä syksyllä 2007 Lakanasiivet.

Pietari. Petrograd. Leningrad. Kuumeinen kaupunki ei jää yhtä ihmistä itkemään. Ilja ja Klara ovat lähteneet kotimaastaan vapauden valtakuntaan vannoen etteivät koskaan palaa. Veljesvainoa paenneet nuoret rakentavat tovereistaan itselleen perheen ja suvun. He kiintyvät kaupunkiin, joka ei kiintymykseen vastaa. Kun Petrogradista tulee Leningrad, alkaa vaikea elämä.” Sirpa Kähkönen kirjoittaa väkevämmin kuin koskaan aiemmin.” HS

Sirpa Kähkösen Graniittimies oli Finlandiapalkintoehdokas vuonna 2014. Katso myös muut Finlandiaehdokkaat. Mitä tapahtui suomalaisnuorille, jotka uskoivat vapauden lupaukseen? Vastasiko Neuvostoliitto veljesvainoa itään paenneiden toiveisiin? Ilja, Klara ja Lavr ovat lähteneet kotimaastaan vapauden valtakuntaan vannoen etteivät koskaan palaa. He ovat vaihtaneet nimeä ja kieltä; he ovat jättäneet kaiken. Petrogradissa ihminen on se, joka hän väittää olevansa. Kaikki on muutoksessa, ja kaiken muuttuminen on korkein päämäärä. Valtakunnan kaduilla ja maanteillä harhaavat kodittomat lapset. Nuoret rakentavat tovereista itselleen perheen ja suvun. He kiintyvät kaupunkiin, joka ei kiintymykseen vastaa. Kun Petrogradista tulee Leningrad, alkaa vaikea elämä.

Omavaraistalous kukoistaa Kesäkalliossa, Selma Kelon huvilalla, jonne joukko kuopiolaisia on vetäytynyt. Anna ja Hilda Tuomi pyörittävät arkea tottuneesti. Rutiinit järkkyvät, kun Lassi Tuomi tulee huvilalle vaimoaan ja kaksosiaan etsimään, suoraan rintamalta. Isommat lapset - Juho ja Charlotta, Arvi ja Mari - koettavat käsittää mitä maailmalla tapahtuu. Marieke Candrix kantaa toimittaja Lehtivaaran lasta, eikä halua kuulla sanaakaan Hampurin pommituksista. Kun lapset ryhtyvät leikkimään Katynin metsää, aikuiset joutuvat silmäkkäin sodan vaikutusten kanssa. Kuka voi enää uneksia? Varjot pitenevät, lämpö hiipuu rannoilta. Kun venetsialaisia viimein juhlitaan Hietasalossa, monia isoja päätöksiä on jo tehty.

Avaa Sirpa Kähkösen Kuopio-teosten taustoja. Valokuvakirja ihmisten Kuopiosta. Kaupunkiopas, joka kädessä voi vaeltaa Kuopion sydämessä ja aistia sitä sielunmaisemaa, josta Sirpa Kähkönen on ammentanut taiteensa elinvoiman.

Jatkosodan aikainen Kuopio sinnittelee eteenpäin raskaan nälkätalven jälkeenOn kesäkuun 9. päivä vuonna 1942. Venäjä hengittää raskaasti idän metsien takana. Nälkätalvi otti lujille, mutta Tuomen naiset ovat päättäneet selviytyä tästäkin sodasta. Ilonaiheitakin on. Ruisjauhosäkistä leivotaan Hildan johdolla ensimmäiset sotaleivät ja Anna on saanut lapsensa takaisin luokseen. Lapset kulkevat Puijon poluilla alkukesän lämpiminä päivinä eikä Helvi tiedä kuinka suojelisi vaaralliseen ikään ehtinyttä Maria kaupunkiin tulleiden saksalaissotilaiden katseilta. Neidonkenkä on palkitun ja kiitetyn Kuopio-sarjan itsenäinen viides osa.

Sirpa Kähkönen kuvaa romaanissaan sitä ainoaa päivää sotakesänä 1941, joilloin Kuopiota jatkosodan aikana pommitettiin.