Sirpa Pääkkönen

Madeline's teddy bears Buddy and Sunny crochet a magic carpet one night, which the trio uses to go on an adventure. The trip takes them all the way to Africa, where they meet a giraffe, an elephant and a lion. There is also a little boy named Bobo in Africa, whom Madeline meets in a small village. There they sing, dance and eat tasty vegetable soup. The story fuels children's imagination, because in a fairy tale everything is possible. The carpet flies and the teddy bears and animals can talk. Milla-Malle and the teddy bears experience different emotions during the journey: courage, curiosity, closeness and homesickness. There are also exciting moments when the carpet gets caught in a thunderstorm, but they survive. Humor accompanies the narration of the story. Sirpa Pääkkönen is a Finnish journalist and non-fiction writer who has written about working life in Finland, Karelia and South Ostrobothnia in her non-fiction books. Thanks to Tony Shaw for checking the English version of the fairy tale.

Mitä juuret Pohjanmaalla tänä päivänä merkitsevät? Pohjalaiset rakastavat maisemiaan: lakeuksilla ihmisellä on tilaa hengittää. Maa ja taivas kohtaavat kaukana horisontissa. Alavan pohjalaismaiseman avaruudessa kehittyi myös värikäs ja omaleimainen kulttuuri jussipaitoineen, helavöineen ja könninkelloineen. Etelä-Pohjanmaan historiaan mahtuvat häjyjen puukkotappelut, siirtolaisuus Amerikkaan ja lapuanliikkeen nousu. Pohjalaisiin liitetty kuohahteleva veri ja uho ovat nykyisin korvautuneet yritteliäisyydellä ja pärjäämisen eetoksella. Mutta miten pohjalaiset juuret näkyvät tunnettujen suomalaisten arjessa? Kirjassa pohjalaisuuden merkityksestä itselleen kertovat kirjailija Antti Tuuri, laulaja Paula Koivuniemi, arkkipiispa Tapio Luoma, hiihtäjä Juha Mieto, kuvataiteilija Soile Yli-Mäyry, näyttelijä Hannu-Pekka Björkman, kirjailija Taina Latvala ja sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi.

”Karjalassa kaikki oli aina hyvin.” Jatkosodan jälkeen yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa, pakeni Karjalasta ja aloitti elämänsä tyhjästä uusilla kotipaikkakunnillaan. Matkatavaroita ei juuri ollut, mutta omat tavat ja kulttuuriperintö seurasivat mukana. Karjalaiset kokoontuivat yhteen, lauloivat, tapasivat sukulaisiaan ja kutsuivat vieraita kylään. He näyttivät tunteensa ja heittäytyivät juttusille tuntemattomienkin kanssa. Karjalan kunnaat elävät muistoissa, ja tavat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sirpa Pääkkösen kirjassa kymmenen eri ikäistä karjalaistaustaista kertoo, mitä karjalaisuus heille merkitsee. Evakoiden jälkipolvet näkevät merkityksellisenä sen, että he kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen, sukupolvien ketjuun. Tarinoiden myötä avautuu ikkuna omiin juuriin. Omassa sukutarinassa ja identiteetissä säilynyt karjalaisuus on elämänasenne ja ehtymätön inspiraation lähde.

Inspiroiva selviytymisopas moderniin työelämään. Kiihtyvä työtahti, muutokset työssä ja etätyö verottavat työntekijän voimavaroja. Siksi itsensä johtaminen on välttämätön taito. Se tarkoittaa viisaita valintoja työssä ja arjessa: suunnittelua, työpäivän tauottamista ja riittävää lepoa. Miksi stressitilanteessa toinen sulkeutuu ja toinen puhua pulputtaa? Havainnolliset harjoitukset auttavat tunnistamaan, mikä kuormittaa ja mistä saada energiaa. Kirjan esimerkkitarinassa ultrajuoksija kertoo, miten hän on löytänyt kiireiseen elämäänsä rauhan ja tasapainon.

"Karjalassa kaikki oli aina hyvin." Jatkosodan jälkeen yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa, pakeni Karjalasta ja aloitti elämänsä tyhjästä uusilla kotipaikkakunnillaan. Matkatavaroita ei juuri ollut, mutta omat tavat ja kulttuuriperintö seurasivat mukana. Karjalaiset kokoontuivat yhteen, lauloivat, tapasivat sukulaisiaan ja kutsuivat vieraita kylään. He näyttivät tunteensa ja heittäytyivät juttusille tuntemattomienkin kanssa. Karjalan kunnaat elävät muistoissa, ja tavat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Evakoiden jälkipolvet näkevät merkityksellisenä sen, että he kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen, sukupolvien ketjuun. Kymmenen eri ikäistä karjalaistaustaista kertoo, mitä karjalaisuus merkitsee heille. Tarinoiden myötä avautuu ikkuna omiin juuriin. Karjalaisuus on elämänasenne ja ehtymätön inspiraation lähde.

Suomessa on kymmeniätuhansia naisia, joita syrjitään työelämässä ikänsä vuoksi. Nuoret naiset kokevat raskaussyrjintää, kun työnantaja ei palkkaa heitä "raskausriskin" vuoksi. Yli 50-vuotiaita naisia sanotaan irti yt-neuvotteluissa. Sen jälkeen heidän on vaikea työllistyä. Pätkiä & potkuja on ajankohtainen puheenvuoro, joka esittelee uusinta ikäsyrjintää koskevaa tutkimusta ja keinoja, miten ikäsyrjintää voidaan torjua. Useat naiset kertovat kirjassa omakohtaisia kokemuksiaan ikäsyrjinnästä. Miltä tuntuu, kun työnantaja katsoo 60-stä naista silmiin ja sanoo, että meillä on ongelma: liikaa ikäisiäsi työntekijöitä, ymmärräthän? Kirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tietoa ikäsyrjinnästä. Uusimmat tutkimustiedot eivät tue työnantajien näkemyksiä siitä, että ikääntyvät oppivat huonosti uusia asioita tai että heidän kuntonsa on heikentynyt. Työnantajien on jo aika päivittää asenteitaan. Kirja antaa myös vinkkejä, mitä voi tehdä, jos joutuu itse syrjityksi. Suomi tarvitsee kipeästi asennemuutosta ja poliittisia päätöksiä, joilla estetään nykyinen lainvastainen syrjintä työelämässä. Ikäsyrjinnän torjuminen on koko yhteiskunnan etu.