Sirpa Puhakka

"Vituttaa kuin pientä eläintä”, kiteytti vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tuntojaan puolueen vaalitappiosta keväällä 2023. Takana olivat poikkeuksellisen raskaat hallitusvuodet. Vasemmistoliitto kuitenkin kesti hallitusvastuun yhtenäisempänä kuin koskaan aikaisemmin. Paavo Lipposen ykköshallituksen aikaan puolue taisteli menneisyyden haamuja vastaan 1990-luvun puolivälissä. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Sanna Marinin hallituksessa vasemmistoliitto oli vahva vaikuttaja ja koossa pitävä voima. Toisin oli Lipposen hallituksessa 1990-luvun puolivälissä. Osalle Claes Anderssonin johtamassa vasemmistoliitossa yhteistyö kokoomuksen kanssa oli karvasta kalkkia. Lipposen kakkoshallituksessa yhteistyö sujui rutiinilla Suvi-Anne Siimeksen johdolla vuosituhannen taitteessa. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäen aikana vasemmistoliitto radikalisoitui ja vasemmistolaistui. Miten vasemmistoliitosta kasvoi kymmenkunta vuotta myöhemmin Li Anderssonin johdolla täysverinen hallituspuolue? Miten vasemmistoliitto muuttui? Mitä kaikkea tapahtui muutosta ennen?

Pieneen Pertunmaan mökkiin syntyneen Kari Uotilan tie kulki 1970-luvun alussa levysepäksi Wärtsilän Hietalahden telakalle Helsinkiin. Wärtsilä Meriteollisuuden telakan konkurssi saattoi rehdin oloisen pääluottamusmiehen julkisuuteen vuonna 1989. Syntyi sankaritarina suomalaisten telakkatyöpaikkojen pelastusoperaatiosta, johon 34-vuotias Uotila osallistui yhteistyössä telakan johtajan Martin Saarikankaan kanssa. Vuoden 1995 vaaleissa valittiin kansanedustajaksi telakan oma mies, aatteiltaan ja arvoiltaan perinteinen duunari. Eduskunnassa hän innostui ajamaan sukupuolten tasa-arvoa ja miesten ja isien oikeuksia. Lunta tuli tupaan. Hänen ajatuksensa tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista eivät aina miellyttäneet kannattajia. Kari Uotilan elämäkerta on tarina sosiaalisesta noususta ja elävästä demokratiasta. Kansakoulupohjalta saattoi ponnistaa Smolnan kristallikruunujen loisteeseen, päättäjien pöytiin. Hän nosti profiiliaan myös intohimoisena jalkapalloihmisenä ja juoksemalla maapallon ympäri.

Kaikki mitä et ole koskaan halunnut tietää omaishoidostaSuomi olisi nykyistäkin syvemmässä hoivakriisissä, jos omaishoitajat eivät hoitaisi läheisiään. Miten tähän on jouduttu? Sirpa Puhakka analysoi, miten omaishoidosta on tullut kolmessa vuosikymmenessä elintärkeä osa hoivajärjestelmää. Vastuuta hoivasta on siirretty poliittisilla päätöksillä ihmisille itselleen ja läheisille. Omaishoitajat tekevät hoitotyötään kovin erilaisissa elämäntilanteissa, sillä hyvinvointialueet eivät kohtele heitä yhdenvertaisesti. Sari T. Tiiro kuvaa, millaisia virheitä omaishoitaja tekee, mikä saa omaishoitajan purskahtamaan itkuun ja miten työikäisen pitkä omaishoitajaura vaikuttaa ansiotasoon. Entä mitä rakkaudesta jää jäljelle vuosikausien vaipanvaihdon, etuushakemusten ja moraalisen velvoittavuuden keskellä? Sirpa Puhakka on tietokirjailija, joka on seurannut vanhushoivan ja omaishoidon kehitystä toimittajana ja päättäjänä. Sari T. Tiiro on toimittaja, opettaja ja ex-omaishoitaja.

Vapun alla 1990 tehtiin Suomen politiittista historiaa. Tuhansia ihmisiä kokoontui Kulttuuritalolle perustamaan uutta puoluetta. Vasemmistolainen liike siirtyi uuteen vaiheeseen, puheenjohtajanaan Claes Andersson. Toisen maailmansodan jälkeen perustettu Skdl lakkautettiin. Perustaminen oli varsin värikäs prosessi. Skdl:n puheenjohtaja ja uuden puolueen arkkitehdiksi luonnehdittu Reijo Käkelä löi hanskat tiskiin ja jätti puolueen kesken perustamisprosessin. Omien sanojensa mukaan romantikot tuhosivat hänen unelmansa puolueesta halutessaan kaikille avoimen kokouksen. Karumpi tarina kertoo, että Käkelä halusi uuden puolueen puheenjohtajaksi, mutta tämän hän kieltää. Lisäksi Skp:n poliittisen toiminnan siirtäminen Vasemmistoliittoon ei ollut helppoa. Puolueessa oli intohimoisia puolueen säilyttäjiä, mutta myös uudistajia. Osa piti kiinni Skp:stä, vaikka taloussotkut söivät sen arvovaltaa ja reaalisosialismi luhistui. Uuden puolueen perustaminen liikahti jo vuonna 1987. Vauhtia se sai Kalevi Kivistön presidentinvaalikampanjasta, Liike 88:sta. Puoluejohto teki keskustelualoitteen Skdl:n ja Skp:n yhdistämisestä uudeksi puolueeksi maaliskuussa 1989. Vasemmistoliiton synty kertoo näistä uuden puolueen jännittävistä synnytystuskista.