Susanna Hyväri

Vuoden 2023 alussa vanhuspalvelulaissa eriytettiin hoitotyön ja hoivan tukityön tehtävät. Lain myötä hoiva-avustajien työpanos lasketaan osaksi henkilöstömitoitusta iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa. Välillisen asiakastyön tehtäviin kuten siivous- ja pyykkihuollon työtehtäviin tulee pääsääntöisesti varata erillinen resurssi. Tämä selvitys rakentaa kokonaiskuvaa hoivan tukityön organisoinnista, sisällöistä ja mahdollisista hoivan tukityön tarpeista eri hoivapalveluissa Etelä-Savossa. Selvitys perustuu kerättyjen nettiaineistojen systemaattisen tarkasteluun, jota täydentävät hoivapalvelujen avaintoimijahaastattelut. Hoivapalvelujen avaintoimijahaastattelujen avulla selvitettiin tarkemmin hoivan tukipalvelutyön tehtäviä, käytäntöjä ja työn erityispiirteitä muun hoito- ja hoivatyön rinnalla. Haastatteluissa kysyttiin myös, minkälaista osaamista hoivan tukityö edellyttää ja millä tavoin tukityö soveltuu kuntouttavan työtoiminnan toteutukseen. Selvityksen pohjalta hoivan tukityön tehtäväkenttä näyttäytyy suhteellisen laajana ja moninaisena. Palveluissa on paljon sellaisia tehtäviä, joissa ei vaadita pitkää sosiaali- ja terveysalan koulutustaustaa. Haastatteluaineistosta ei tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka suoraan estäisivät tai rajoittaisivat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden mahdollisuuksia työllistyä hoivatehtäviin. Tulevan kehittämistyön kannalta olisi tärkeää, että hoiva-alan moninaisista tehtävistä ja työn kuvista saataisiin tarkempia ja selkeämpiä jäsennyksiä koulutusorganisaatioiden ja työelämän tarpeisiin.

Tutkimuksessa paneudutaan paikkasidoksen merkityksiin elämäntavan ja elämänkulun näkökulmista ja annetaan kysymyksiin uusia sosiaalitieteellisiä ja -poliittisia tulkintoja. Tutkimus tuo esiin, kuinka paikkasidos syntyy ja muuttuu paikkaan kiinnittyneen elämäntavan ja elämänkulun välisenä vuorovaikutuksena. Erityisesti paikkasidos tulee näkyviin varhaislapsuuden ja nuoruuden elämänvaiheiden kuvauksissa. Maaseudulla ja kaupungissa omaksutuissa sosiaalisuuden muodoissa on merkittäviä eroja. Maaseudulla kiinnitytään yhteisön jäsenyyteen. Vastuu toisista korostuu, omia tarpeita ja toiveita käsitellään osana perheyhteisöä. Kaupungissa kiinnitytään jo varhain yksilöllisyyteen ja sitä vahvistaviin kilpailullisiin asemiin. Kaupunkilaisten identiteetti rakentuu ennen muuta erilaisten sosiaalisten ryhmienjäsenyyden kautta. Paikkasidoksen merkitys voi vähentyä aikuiselämän eri vaiheissa, mutta sillä on merkitystä koulutuksellisissa valinnoissa, työuralla suuntautumisessa ja perheiden elämäntapojen muotoutumisessa.