Suvi Sankari

EU:n tekoälyasetus tuli voimaan elokuussa 2024. Sääntelyllä pyritään vastaamaan tekoälyn kehitykseen ja siihen liittyviin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Asetuksella myös yhdenmukaistetaan lainsäädäntö EU-maissa. Tekoälyasetusta sovelletaan yksityisiin ja julkisiin toimijoihin. Asetuksessa luodaan tekoälyä hyödyntäville tahoille uudenlaisia velvoitteita, mikä luo paineita yritysten ja viranomaisten toimintatapojen muuttamiselle. Erityisen merkittävää sääntely on tekoälyä kehittävien tai maahantuovien yritysten näkökulmasta. Teos antaa yleiskuvan tekoälyn eurooppalaisesta sääntelystä sekä avaa asetuksen keskeiset käsitteet ja periaatteet. Siinä selvitetään eri toimijoiden oikeudet, velvollisuudet ja vastuut sekä säädösten noudattamatta jättämisestä seuraavat sanktiot. Lisäksi teoksessa pohditaan asetuksen suhdetta muuhun lainsäädäntöön.

This volume makes a contribution to the ongoing lively discussion on European constitutionalism by offering a new perspective and a new interpretation of European constitutional plurality. The book combines diverse disciplinary approaches to the constitutional debate. It brings together complementing contributions from scholars of European politics, economics, and sociology, as well as established scholars from various fields of law. Moreover, it provides analytical clarity to the discussion and combines theory with more practical and critical approaches that make use of the constitutional toolbox in analysing the tensions between the different constitutions. The collection is a valuable point of reference not only for scholars interested in European studies but also for graduate and post-graduate students.

This volume makes a contribution to the ongoing lively discussion on European constitutionalism by offering a new perspective and a new interpretation of European constitutional plurality. The book combines diverse disciplinary approaches to the constitutional debate. It brings together complementing contributions from scholars of European politics, economics, and sociology, as well as established scholars from various fields of law. Moreover, it provides analytical clarity to the discussion and combines theory with more practical and critical approaches that make use of the constitutional toolbox in analysing the tensions between the different constitutions. The collection is a valuable point of reference not only for scholars interested in European studies but also for graduate and post-graduate students.