Suvi Valli

Lihan asennot hajoavat. Tulen syliisi repeämään ilman häpeääja tämä repeämä on meidän ilossa, jossa meitä ei kohta ole. Valloittaja ei kysele, missä rajat kulkevat, vaan ottaa haluamansa. Runoilija vastaa tuleen omilla aseillaan. Pahinta mitä voi tapahtua, on rakastua valloittajaansa.

"Hallittua kaatumista käsittelee ruumiinkieltä, ruumiillisia kokemuksia, sukupuolirooleja ja kirjallisuutta asentojen kautta. Kullekin asennolle on omistettu teoksessa oma esseensä: mukana ovat mm. kyykky, pyllistys, pomppu, korviin nousevat hartiat ja pysty keskisormi. Kirjaimellisten, fyysisten asentojen ja henkilökohtaisten havaintojen lisäksi teoksessa pohdiskellaan kirjallisia asentoja, kuten Jänis istui maassa -laulun kyyhöttävää jänistä ja Thomas Mannin Taikavuori -romaanin ikuista lepoa."

Suvi vallin kolmas runokokoelma läpäisee luonnonlait ja tutkii olevaisen kerrostumia vavahduttavan tarkasti. Mihin intohimo ajaa? Suruton muutos. Suunnattomuus, ruumis erkanee polulta kuten pelto ei kuulu kenellekään eikä tanssi kuulu tähän, mustuus ja valkeus mullassa, toisaalla taipuvat ranteet poloneesinkannattamina. Ihmeet joihin ei jaksa kurottaa. Suvi Vallin runokokoelma on aikakone, potkuri ja spiraali. Se on alati liikkeessä, maalla, maan alla, merellä, ilmassa, kielessä. Liikenteessä yksilö muuttuu monikoksi ja etenee hevosvoimien, aerodynaamisen nostovoiman ja toisten ihmisten varassa. Onko ihmisen tuottamiin voimiin luottamista?