Sylvi Huttu

Kasteinen maa luovuttaa auringolle unensaja aurinko juo sen usvaisin henkäyksin. Pensaat levittävät käsivartensasuojellen, varoen…Sillä siipeni lepäävät myttynä vierelläni. Voimattomina ja särkyneinäraivoavien myrskyjen tikareista,uupuneina Elämän tuulten heittelyistä,viiltyneinä puhjenneiden unelmien haavoista. Kukka ojentaa metensäja mehiläinen hunajakennonsa. Perhonen tarjoaa siipiään unelmilleni,mutta enhän niitä voi ottaa -en sen ainoaa elämää viedä. Minun on paikattava omat siipeni.

Totta ja fiktiota keskenään sekoittavan elämäkerrallisen Pihla-sarjan kolmannessa osassa Saviruukku tulvii Pihla palaa synnyinseudulleen mökin rakentamisen myötä ja löytää kotinsa vintiltä pahvilaatikosta lapsuutensa ja nuoruusaikojensa päiväkirjat. Niitä lukiessaan hän saa taas kosketuksen vuosia kadoksissa olleeseen näkymättömään maailmaansa. Yllättäen hänen kokemuskenttänsä laajenee yhä syvempiin menneisyyden tapahtumiin, jopa vuosituhanten takaisiin elämiin. Saviruukku tulvii -kirjan loppuosa kertoo Pihlan myöhemmistä vaiheista, hänen totaalisesta elämään väsymisestään sekä vääjäämättömästä kulkemisestaan kohti lukemattomien elämiensä leikkauspistettä. Aiemmin sarjasta on julkaistu kirjat Kivi tähtien takaa ja Tyhjä Kirja.

Jo kotitontun ilmestyminen uneen oli ennakoinut jotain uutta tapahtuvaksi ja niin käykin. Turkoosikivi näyttäytyy jälleen ja johdattaa Pihlan noidan antaman Tyhjän Kirjan kautta täysin odottamattomiin ulottuvuuksiin. Tyhjä Kirja on Pihla-sarjan toinen osa.

Mummin ja Ukin luokse Kainuuseen mökkeilemään tulleet sisarukset pujahtavat häkellyttävän löydön myötä värähtelyiltään täysin toisenlaiseen maailmaan. Mukaan pääsevät samoihin maisemiin saapuneet pikkuserkutkin ja yhdessä he järjestävät Mummin lapsuusmaisemissa yllätyksiä toinen toisensa perästä.