Taisto Tammela

Lapin kristallisäteiden tähdittämä lumihanki, Kiiminkijoen yllä lainehtivat helmiäispilvet, helteisen Odessan setripuiden suojaisat varjot suurine ruusuineen. Näissä tunnelmissa liikutaan luonnon kuvaajana mainetta saaneen kirjailija Taisto Tammelan uusimmassa teoksessa Rahajärven keisari ja muita luontokertomuksia. Kirjailija Kalle Päätalon syntymän satavuotisjuhlakilpailun kertomus- ja novellikokoelmasarjan voittaja Taisto Tammela jatkaa suomalaista tarinaperinnettä ja kuvaa uudessa novellikokoelmassaan herkän oivaltavasti luonnon kauneutta maalla, soilla, vesillä ja ilmassa. Tätä arvokasta ympäristöä meillä ei ole varaa menettää. Mutta osaavat suomalaiset myös hiljentyä. Täydellinen metsän hiljaisuus on kokijalleen esteettinen nautinto. Elämä tuntuu kadonneen hiljaisuuden tyyneen kuin kahden rakastavaisen vaikeneminen lempimisen jälkeen. Sitä ei voi sanoin kuvata. Hiljaisuuden ohessa kirjailija pohtii: mitä yhteistä onkaan Pablo Picassolla, Aleksander Malevitsilla ja Reidar Särestöniemellä?

Gustav-kapinallinen pakenee suksillaan Tukholman verilöylyä. Hänen pitkää pakomatkaansa juhlitaan nykyään maailman suurimpana Vasaloppet- hiihtotapahtumana. Aiheuttiko sittemmin kuninkaaksi huudettu Kustaa Vaasa valtaan päästyään Suomen pienimpiin järviin kuuluvan Säynäjäjärven kuihtumisen ja kalakannan köyhtymisen? Värikuvitettu SÄYNÄJÄJÄRVEN MYSTEERI kuvaa Ruotsin valtakuntaa keskiajalta uuteen aikaan luotsannutta kuningas Kustaa Vaasan persoonaa, perhe-elämää, vallankeskittämistä, hallintojärjestelmää ja asutuksen laajentamispolitiikkaa. Uudisasuttamista tehostetaan porkkanaa ja keppiä hyväksikäyttäen. Mitä vaikutuksia toimilla on silloisen Ruotsin itämaakuntaan, nykyiseen Suomeen ja erityisesti sen alkuperäisväestöön? Pääosin luontaistaloudessa elävän yhteisön kulttuuri korvataan kovalla hallintojärjestelmällä. SÄYNÄJÄJÄRVEN MYSTEERI on vaikuttava kuvaus alkuperäiskansan elämästä iloineen ja murheineen. Samalla se on herkkä rakkauskertomus saamelaisnuorista, jotka joutuvat sosiaalisen yhteisökulttuurin murrokseen. Teoksessa kuvataan herkkävaistoisesti pohjoista maisemaa, sen eläimiä ja ihmisten kunnioittavaa luontosuhdetta.

Taisto Tammelan runokokoelma Juhannusjuhlaa kuvaa luonnon elämää. Kuvaukset on ryhmitelty vuodenaikojen mukaan. Teoksen runomitta perustuu japanilaisperinteiseen tanka- ja haikurunoihin. Lisäksi osa runoista ilmaistaan hai(na)kuina, joka runomitta on viime vuosina levinnyt myös Suomeen. Runoissa korostuu läheinen ja ymmärtävä suhde luonnon moninaisuuteen. Taisto Tammelan esikoistyö (2016) ”Suon neljä vuodenaikaa ja muita kertomuksia” on saanut maan eri lehdissä erinomaiset arvostelut.

Suon neljä vuodenaikaa ja muita kertomuksia on novellikokoelma ihmisen ja luonnon välisestä kanssakäymisestä. Taisto Tammelan esikoisteoksessa hehkuu metsän taika vesineen, kasveineen ja eläimineen. Tekijän ihmistuntemus ja kunnioittava suhde ympäristöön näkyy kaikessa inhimillisessä toiminnassa, olipa kysymys samoilusta, kalastuksesta, metsästyksestä tai vaikkapa työelämästä. Tekijä värittää novellejaan tankarunojen ohella syntymätaustan mukaisella keskilappilaisella murteella, jota käytettiin erityisesti 1900-luvulla, eikä se onneksi ole vieläkään täysin unohtunut. Suo eri ilmiöineen on useimpien novellien keskiössä.