Tapani Heinonen

Psalmien kuiskaajatTapani Heinosen psykologinen fiktiivinen jännitysromaani pohjautuu väljästi Kyllikki Saaren murhatapaukseen. Kirkonkylä Etelä-Pohjanmaalla hengittää rauhalliseen tahtiinsa. Kun uusi kirkkoherra muuttaa perheineen Kalmujoen pappilaan - tapahtumien kulku pitäjässä alkaa muuttua ja papin herättämät huhut nostavat pian sykettä pitäjän suoniin. Uppiniskainen piika jää edelleen palvelukseen. Vasta ripille laskettu uskonnollinen Annikki palkataan kirjoittamaan nimiä kirkonkirjoihin, kunnes hän keväisenä iltana pyörämatkalla katoaa... Romaani Psalmien kuiskaajat käsittelee uskonnon, moraalin ja seksuaalisuuden ristiriitaa. 50-luvulla naiset etelä-pohjalaisessa miljöössä ovat vapaata riistaa. Jokunen ottaa haparoivia ensiaskeleitaan itsenäistymisen tiellä, rimpuilee ahtaista roolimalleista. Ruustinna Saraste kapuaa epätoivon portaissa torninsa huipulle. Samaan aikaan miehet tähyilevät baarin ikkunasta kylänraitille intohimolleen kohdetta etsien, hapuilevat katkerassa yksinäisyydessään vailla ihon tai sielun kosketusta - kunnes henkiset padot murtuvat. Silloin ei pappilassakaan mikään ole pyhää, uhri voi olla manipuloija, saalis saalistaja. Luontaisen alistamisen ja vallankäytön ajamina ihmiset törmäävät toisiinsa karmein seurauksin. Voivatko edes Annikki Vaara tai kirkkoherra Saraste säästyä elämän raadollisuudelta? Kirjailija Tapani HeinonenTapani Heinonen on Jyväskylässä asuva kirjailija ja psykologi. Aiemmin julkaistut novellikokoelma ja kolme romaania lukeutuvat realistiseen proosaan ja liikkuvat kaupunki -maaseutu akselilla. Kirjailijan omaäänistä kieltä, tarkkaa ihmiskuvausta - sekä miljöökuvauksen rikkautta on kiitelty. Edellinen sisällissodasta kertova Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla -romaani (Minerva 2018) sai erinomaiset arvostelut. Bookcover julkaisee Heinosen psykologisen jännitysromaanin Psalmien kuiskaajat, joka käsittelee seksuaalisuuden, moraalin ja uskonnon ristiriitaa - ja ihmisen vallan käyttöä.

Sukujuuret törmäävät menneisyyden rintamalla, mutta haastavat pohtimaan vihan ja vallan olemusta, ihmisten motiiveja. Kuinka he päätyivät sotaan, miten sota muutti heidän kohtaloaan? Tämän päivän terrorismiin limittyvä romaani kysyy, oikeuttaako lopulta mikään aate, uskonto tai edes isänmaa tappamaan?

Juhani Niemisen elämässä kaikki näyttäisi olevan hyvin. Isän odottamaton sairastuminen avaa kuitenkin lapsuuden arvet ja pakottaa hänet kasvokkain torjuttujen totuuksien kanssa. Alkaa ankara kamppailu. Vastakkain ovat suvun jyrkät asenteet ja oikeus omaan minuuteen. Juhanin on punnittava uudelleen suhde omiin vanhempiin ja sisareen. Vihan viimeinen käyttöpäivä ei olekaan vielä umpeutunut. Juhanin homoseksuaalisuus on perheelle ja etenkin isälle punainen vaate. Lapsuuden kodin ovet sulkeutuvat. Lopulta koettu vääryys ajaa Juhanin puolustamaan ihmisarvoaan ja oikeuksiaan. Hän huomaa seisovansa kuilun partaalla; taas kerran on kohdattava ulkopuolisuus, pettymykset ja lapsuuden pelot. Reunalla on kertomus vihasta, rakkaudesta ja anteeksiantamisen vaikeudesta. Se kuljettaa lukijaa 60-luvun kyläyhteisöstä kohti tätä päivää ja piirtää kuvaa niistä maan hiljaisista, jotka astuivat ansaan. Ja miehestä, joka riuhtoi itsensä vapaaksi. Teos on tekijän esikoisromaani.