Tapio Salminen

Satakunnan historian V osa kuvaa miten maakunnan identiteetti alkoi syntyä 1500-luvulla ja miten sitä vahvistettiin myöhemmin. Samaan aikaan Satakunta ja sen asukkaat astuvat esiin asiakirjalähteissä ja heidän elämäänsä voidaan tavoittaa historiantutkimuksen ja sukututkimuksen keinoin. Väestökehitys ja maatilojen määrä polkivat paikallaan lähes 200 vuotta, mutta vuosisadat kätkevät sisäänsä voimakkaan kasvun ja kriisin aikoja. Suuret kuolonvuodet 1600-luvun lopulla alensivat Satakunnan väkilukua jyrkästi. Kun 1700-luvun sota-ajan alkupuolesta selvittiin, maakunnan väestömäärä lähti ennennäkemättömään kasvuun. Entisistä metsämaista kehittyi viljelyalueita, joille syntyi kappeliseurakuntia. Satakuntalainen yhteisö ei ollut liikkumaton. Yhteydet Ruotsiin olivat vilkkaita ja Pohjois-Satakuntaan muutettiin niin Savosta kuin maakunnan eteläisimmistä pitäjistä. Satakunnalle ominainen suurtilanmuodostus voimistui 1500-luvun lopulla ja jatkui pitkään. Kirkko valvoi kansan arkea ja kitki taikauskoa. Maakunnasta nousseet pappismiehet hoitivat yhteisiä asioita talonpoikien ja säätyläisten välissä. Moni satakuntalainen kohosi koko valtakunnan huomattaviin virkoihin.

Tapio Salminens Medeltiden i Vanda och Helsinga socken är ett omfattande historieverk om den nyländska kusten medeltid före grundläggandet av Helsingfors stad år 1550. Vandas område var då en del av Helsinge socken, på 1300- och 1400-talet benämnd Helsinga, vars sociala, kulturella och ekonomiska kontaktnät sträckte sig från Nylands kust till de stora städerna runt Östersjön. Verket är baserat på ett stort antal originalkällor och den senaste vetenskapliga litteraturen samt vänder upp och ner på myter och gamla uppfattningar om områdets medeltida historia. Historiaverket beskriver sockenbornas vardag och öden så som reflekteras i det skrivna källmaterialet och de arkeologiska fynden.

Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika on laaja yleisesitys Uudenmaan rannikon keskiajan historiasta ennen Helsingin kaupungin perustamista 1550. Vantaan alue oli tuolloin osa 1300- ja 1400-luvun lähteissä Helsingaksi kutsuttua Helsingin pitäjää, jonka kaupalliset, sosiaaliset ja kulttuuriset yhteydet ulottuivat Uudenmaan rannikolta Itämeren suurkaupunkeihin. Laajaan alkuperäiseen lähdemateriaaliin ja uusimpaan tutkimuskirjallisuuteen perustuva teos kumoaa useita alueen keskiajan historiaan liittyviä käsityksiä ja kuvitelmia. Teos kertoo tarinan pitäjäläisten arjesta ja kohtaloista sellaisina kuin ne ajan kirjoitetussa aineistossa ja arkeologisten löytöjen kautta näyttäytyvät.