Tarja Lappalainen

Myrkkymurhaaja jäi kiinni onnekkaan sattuman kautta - voisiko raaka rikos toistua? Virolainen valesairaanhoitaja Lembit Kapanen murhasi hoitamansa vanhuksen tämän kotona raa'alla tavalla Salossa 2014. Teko onnistui neljännellä yrityksellä. Rikos järkytti monia: voiko tällaista tapahtua nykypäivänä? Tapauksen päätutkijana toiminut rikosylikonstaapeli Antti Olkinuora kertoo, kuinka rikosvyyhtiä kerittiin auki. Sen uumenista paljastui laaja rikossarja, joka huipentui murhaan. Vain onnekas sattuma paljasti koko tapahtumaketjun, joka on Suomen rikoshistoriassa täysin poikkeuksellinen. Kirjailija Tarja Lappalainen peilaa tätä rikosta muihin kataliin myrkytysmurhiin alkaen yhdeksän ihmistä tappaneesta sarjamyrkyttäjä Tiina Väisäsestä aina venäläisten Litvinenkon murhaan ja Skripalin murhayritykseen. FM Tarja Lappalainen on toimittaja ja tietokirjailija, joka tekee väitöskirjaa kirjoittamisesta. Lappalainen on kirjoittanut aikaisemmin Docendolle useita menestysteoksia, kuten Ottakaa ryssiltä aseet – Kenraali Uno Fagernäsin sodat (2022). Kirjailija tunnetaan mukaansatempaavasta ja ilmeikkäästä kerrontatyylistään.

”Kun aikoinaan leikkasin huippujalkapalloilija David Beckhamin ja katselin sen jälkeen facebookia, niin joku kysyi siellä, tiedättekö, että se Sakari Orava on uskova lääkäri. Toinen vastasi siihen, että kyllä, mutta voihan se uskovakin lääkäri olla hyvä lääkäri.” Professori Sakari Orava on yksi maailman parhaista urheilukirurgeista. Ellei paras, sillä Yhdysvalloissa hänet rankattiin kymmenen vuoden ajan maailman parhaimmaksi lääkäriksi kategoriassa athletic injuries eli urheiluvammat. Hänen on leikannut niin valtiopäämiehiä kuin huippu-urheilijoita. Hänen leikattavanaan on käynyt myös tavallisia potilaita. Yksi heistä on Ylen urheilutoimittaja Timo Uusitalo. Hän oli hakenut apua lukuisilta kirurgeilta saamatta apua. ”Sakari pelasti jalkani amputoimiselta. Olen ikuisesti hänelle kiitollinen!”, Timo toteaa kirjassa. Sakarin ura ei ole tullut helpolla. Siihen mahtuu tilanteita, joissa joku toinen olisi jo heittänyt hanskat tiskiin. ”En kuitenkaan antanut periksi. Sain viisautta ja voimaa Taivaan Isältä”. Sakari Oravan viesti on, että kenenkään ei tarvitse jäädä yksin. Apu löytyy läheltä.

Hakkapeliitoista korpisotureihin luo yleiskuvan suomalaisen sotilaan taipaleesta keskiajalta näihin päiviin. Miksi kulloinkin sodittiin, miten sodittiin, millaiset olivat aseet ja varusteet, entä miten hoidettiin muonitus ja lääkehuolto? Millaisia sotilaita olivat nuijamiehet, nihdit, hakkapeliitat, karoliinit, krenatöörit, tarkk'ampujat, jääkärit, punakaartilaiset, suojeluskuntalaiset tai talvi- ja jatkosodan korpisoturit? Hakkapeliitoista korpisotureihin on kunnianosoitus suomalaiselle sotilaalle: kestetyille koettelemuksille, lujalle toverihengelle, sankaruudelle, velvollisuudentunnolle - ja loputtomalle sisulle.

”Summassa kranaattien repivälle räiskeelle ei löytyne vertaista talvisodan rintamilta.” Ainutlaatuisia sotatarinoita veteraanien kertomana Suomen talvi- ja jatkosodan ankarista taisteluista. Jatkosodassa käytiin hurjia taisteluja Kiskis-kukkulan herruudesta. Yksi kirjan kertojista on Eero Blåfield, jonka luodeista moni venäläinen jäi Uhtuan maastoon. Martti Ylilammen jalka leikkautui irti suurhyökkäyksen alkaessa Karjalan kannaksella 1944. Kirja kertoo, kuinka hän selvisi mahdottomalta näyttäneestä tilanteesta. Entä miten kävi Antolle, Martin kaverille, kun hän lensi talvisodassa monta metriä pommitusten paineaallosta Summan helvetillisissä ja verisissä taisteluissa. Sallassa talvisodan alussa rajan yli rynnisti 18 000 vihollissotilasta. Heitä vastassa oli ainoastaan 1100 suomalaista. Lähitaisteluja käytiin kaamoksessa jopa lapinleukulla. Mistä oli kyse, kun viholliskonetta ohjasi itse kuolema - kuin Ilmestyskirjan Hallava Hevonen. Oiva ”Oippa” Tuominen, hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari kertoo shokeeraavasta taistelukokemuksestaan yläilmoissa. Talvi- ja jatkosodassa romanit ja tataarit taistelivat valtaväestön rinnalla. Ensimmäistä kertaa kerrotaan heidän taisteluistaan ja selviytymisestään sodassa. FM Tarja Lappalainen on toimittaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut menestyksekkäät sotakirjat: Se oli yhtä tulihelvettiä - talvi ja jatkosodan kasvot, Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin-Ihantalan tulimyrskyyn ja ”Ottakaa ryssiltä aseet” - Kenraali Uno Fagernäsin sodat.

Tarja Lappalaisen Rakkauden kiirastuli tempaa lukijansa elävällä ja aidolla tavalla 1300-luvun Skotlantiin ja nuoren Janet Dancortin elämään, jonka sydämen on vallannut linnanherra John de Caleone. Tästä alkaa uskomaton taistelu rakkaudesta ja intohimosta, jonka ylle kiertyy pahansuopuuden ja juonittelujen verkko, johon sotkeutuu osaltaan Saksan maan kuuluisa ritari ja monet valtaa ja mammonaa tavoittelevat. Juonenkäänteet ja tapahtumat seuraavat toistaan - niissä ihmisten raadollisuus käy yhä ilmeisemmäksi ja kauhistuttavammaksi. Kirjan tapahtumat perustuvat osittain tositapahtumiin ja oikeisiin henkilökuvauksiin. Kirja on samalla kuvaus ihmisluonteista - toinen on valmis uhrautumaan, toinen puolestaan surmaamaan ja tuhoamaan omien päämääriensä saavuttamiseksi. 1300-luvun Skotlannissa vallitsee oman käden oikeus - alempiarvoisen on vaikea saada oikeutta. Kirja on uskomattoman jännittävä seikkailu, jonka loppua voi vain arvailla. Tarja Lappalainen on kirjoittamisen maisteri (FM), jolla on laaja tuotanto, johon mahtuu niin tietokirjoja kuin proosaa. Hänen useista historiaan keskittyvistä teoksistaan voi mainita tietokirjat Se oli yhtä tulihelvettiä - talvi ja jatkosodan kasvot sekä Stalinin tappamat - Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö (Docendo). Lappalainen tekee myös kirjoittamisesta väitöskirjaa. Rakkauden kiirastuli on Lappalaisen 22. teos.

Urheilukirurgi Sakari Oravan ura hakee vertaistaan. Amerikkalaiset ovat rankanneet hänet toistuvasti maailman parhaimmaksi urheilukirurgiksi. Tässä teoksessa hän kertoo urastaan ja potilaistaan, joihin kuuluu useita maailman urheiluhuippuja, kuten Didier Deschamps, Haile Gebreselassie ja Manuela Di Centa. Myös Dubain šeikki ja Bahrainin prinssi ovat hänen entisiä potilaitaan. Orava onkin pystynyt rakentamaan kansainvälisiä yhteyksiä enemmän kuin kukaan toinen suomalainen lääkäri. Lisäksi hän kertoo elämästään, johon mahtuu sekä hauskoja sattumuksia että jännittäviä ja vaarallisiakin tilanteita. Jumalan varjelus ja johdatus ovat seuranneet Oravaa hänen koko elämänsä ajan, ja hän myös on rukoillut potilaidensa puolesta. Tarja Lappalainen on tietokirjailija, jonka aiemmat teokset "Se oli yhtä tulihelvettiä" ja Martti Turtolan kanssa kirjoitettu "Stalinin tappamat" ovat olleet myyntimenestyksiä. Sakari Orava puolestaan on kirjoittanut useita laajaa kiinnostusta herättäneitä lääketieteellisiä teoksia.

Jäämeren rannikon suomalaisten karu tarina. Alussa kaikki oli hyvin. Muurmannin rannoille Kuolan alueelle alkoi saapua 1800-luvun puolivälissä suomalaissiirtolaisia. He pakenivat tyhjyyttään ammottavalle Jäämeren rannikolle Suomea koetelleita nälkävuosia, raivasivat maata, pystyttivät asumuksensa ja elättivät itsensä meren antimilla. Muurmannin radan rakentaminen yhdisti alueen suurempaan maailmaan, ja Suomen sisällissodan seurauksena Kuolaan saapui punakaartilaisia ja poliittisia pakolaisia. Kaikki näytti hyvältä, kunnes tulivat kauhun vuodet 1937-1938. Josif Stalin oli päättänyt tuhota alueen suomalaiset perin pohjin. Tietokirjailija Tarja Lappalainen kertoo muurmannilaisten elämästä tarinoita, joihin kuuluu valoisampien vuosien hauskoja sattumuksia, ankaraa selviytymistaistelua pohjoisen luonnon keskellä, keskinäisiä kahinoita ja lopulta Stalinin vankileirien ja teloitusten aikakausi. Sotahistorian professori Martti Turtola puolestaan valottaa alueella käytyjä poliittisia ja historiallisia käänteitä ja sotia suomalaisten kannalta sekä alueen strategista merkitystä sotilaallisesti aina tähän päivään saakka. Hän tuo esiin myös sopuisat keisarin ajat ja sen, kuinka ilmapiiri alkoi muuttua pikkuhiljaa jäätäväksi. Kirjassa etsitään myös selitystä Stalinin puhdistuksille ja sille, miksi juuri suomalaiset olivat niitä vihatuimpia. Toimittaja Tarja Lappalainen on kirjoittanut lukuisia teoksia suomalaisten historiasta. Lappalaisen Se oli yhtä tulihelvettiä (Docendo 2016) oli myyntimenestys, josta otettiin useita painoksia. Professori Martti Turtolan laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu useita tunnettuja historiateoksia ja elämäkertoja. Turtola työskentelee vapaana tutkijana ja kirjailijana.

Surman suusta maineen poluille on jatkoa Tarja Lappalaisen suurta suosiota saaneen ja kriitikkojen arvostaman kirjan Se oli yhtä tulihelvettiä - talvi- ja jatkosodan kasvot teemoihin. Kirjassa luodataan suomalaisuutta suomalaisten merkkihenkilöiden ja maailman matkaajien avulla. Kirjassa matkataan upporikkaan ruhtinatar Aurora Karamzin mukana Venäjän keisarilliseen hoviin ja Boijerin seikkailijaveljesten kanssa etsimään kultaa Afrikasta. Seuraamme Titanicin kohtalonhetkä ja ruijansuomalaisten Olav Beddarin ja Johan Beronkan piinaaa Norjan valtion epäillessä heitä vakoilijoiksi. Otavan johtaja Heikki A. Reenpää kertoo ystävyydestään Aatos Erkkoon ja Otavan kirjailijoista -joista myös Panu Rajala kertoo - sekä jännittävistä seikkailuistaan Venäjän korvissa. Lisäksi Reenpää kertoo sekä sukunsa vaiheista että omistaan Otavan johtajana. Saamme kurkistaa aatelisrouva Elisabet Järnefeltin rakkaussuruihin, ja kuulla Martti Turtolan kertovan isoisänsä ystävyydestä Canthin salogistakin tuttuun Jean Sibeliukseen. Entä mitä tapahtui Pohjanmaata kauhun vallassa pitäneille Härmän häjyille ja Siperiaan lähetetylle Matti Unkurille? Sinnikkään arkistotyön, haastattelujen ja tutkimuksen avulla Lappalainen on luonut kiehtovan kuvan suomalaisista 1800-luvulta aina tähän päivään saakka. Kuvituksena arkistojen aarteita ja tuoreita kuvia. Teos on hämeenlinnalaisen kirjoittamisen maisteri (FM), tutkija Tarja Lappalaisen yhdeksästoista kirja. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa kirjoittamisesta

Tämä teos vie lukijansa Jäämeren rantamille. Se kertoo 1700- ja 1800-luvulla sinne muuttaneiden suomalaisten ja heidän jälkeläistensä elämästä. Historia on vahvasti läsnä. Kirjassa on runsaasti tietoa, jota ei ole aiemmin julkaistu. Sisukkaat ja lannistumattomat suomalaiset rakensivat Jäämeren rannoille omaleimaisia kalastajakylia, esim. Pykeijan. 1800-luvun lopulla Vesisaaren asukkaista yli puolet oli suomalaisia. He olivat tuoneet mukanaan omat tapansa ja kulttuurinsa. Myös Paatsjoelle muutettiin 1800-luvulla. Seutu oli maisemaltaan kaikkein suomalaisin. Yhteydet rajan molemmin puolin olivat vilkkaat niin kauan, kunnes raja v. 1944 suljettiin ja Suomi joutui luovuttamaan Petsamon Neuvostoliitolle. Teos kuvaa yksityiskohtaisesti ruijansuomalaisten vaiheita. Se osoittaa elävin esimerkein, ettei Jäämeren kansa ole unohtanut myöskään omaa kieltään, suomea. Murre, jota nykyisin kutsutaan myös kveenin kieleksi, taipuu vivahteikkaasti vanhojen ruijansuomalaisten puheessa. Haastattelut ja värikkäät tarinat, joita kirjassa on runsaasti, elävöittävät kerrontaa. Tekstiä tukee ainutlaatuinen, laaja valokuva-aineisto. Jokaiselle Euroopan pohjoisalueista kiinnostuneelle kirja tarjoaa avartavan lukuelämyksen.

Kirjan otsikko, ”Ottakaa ryssiltä aseet!” oli Fagernäsin käsky huonosti varustetuille joukoilleen, jotka suuntasivat Suomussalmelle talvisodan jouluna 1939. Tapahtumarikkaan ja vauhdikkaan elämäkerran sivuilla taistelevat jääkärikenraali Uno Fagernäs ja hänen sotilaansa Lauri Törni, Mauno Koivisto, Motti-Matti ja monet muut. Tarjolla on runsaasti ainutlaatuisia sotatarinoita, valokuvia ja taistelukohtauksia. Laaja teos piirtää henkilökuvaa värikkäästä ja pelottomasta kenraalista, joka talvisodassa Suomussalmen Hulkonniemen taisteluissa mursi sotilaineen venäläisdivisioona 163. selkärangan. Raatteen tiellä Fagernäs taisteli voitokkaasti ukrainalaisdivisioona 44. vastaan. Teoillaan hän oli estämässä venäläisten voitonmarssin Ouluun. Sotatie jatkui Pitkärannan raivokkaisiin ja verisiin taisteluihin, jossa armoa ei annettu. Nuorena miehenä Fagernäs haki taistelukoulutusta Saksasta. Jääkärikoulutuksen saaneena hän palasi suoraan Suomen vapaussotaan, osallistuen komentajana moniin raivokkaisiin taisteluihin, kuten sodan alkuvaiheessa Kämärän taisteluun Kuolemajärvellä. Jatkosodassa Fagernäs taisteli Uhtualla ja Maaselän kannaksella, jossa hän johti muun muassa huimapäistä ja legendaarista Lauri Törniä ja tämän sotilaita. Kirjassa ääneen pääsevät myös lähisukulaiset: yritysjohtajana tunnettu Peter Fagernäs ja hänen poikansa Jan Fagernäs. FM Tarja Lappalainen on toimittaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut Docendolle menestyksekkäät sotakirjat: Se oli yhtä tulihelvettiä - talvi ja jatkosodan kasvot sekä Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin-Ihantalan tulimyrskyyn. Tutustu tästä lukunäytteeseen