Etäpäivänä istun kahvilassa. Pöydällä läppäri, kuppi kahviaja pala mansikkakakkua. Viereisen pöydän likka lintsaa koulusta,niin se ainakin tuntuu kehuvan uudenkiiltävään iphoneensa. Sillä on vuittoniakin. Minulla ei. Elämä on välillä kummallinen sekoitusmakeutta ja vitutusta.