Tarmo Kunnas

Kun professori Tarmo Kunnas kirjoitti poliittisen historian merkkiteoksensa runsas vuosikymmen sitten, näytti Euroopan ja Yhdysvaltain poliittinen kartta vallan erilaiselta. Tuskin moni uskalsi ennustaa, että yhdessä vuosikymmenessä läntinen demokratia saattaisi astua niin suuren askeleen taaksepäin kuin nyt olemme saaneet nähdä niin vanhalla kuin uudellakin mantereella. Kunnaksen uudella laajalla esipuheella varustettu teos antaa meille eväitä yrittää ymmärtää aikamme äärioikeistolaisuuden ja totalitarismin uutta suosion kasvua.---Nykynäkökulmasta fasismia ja kansallissosialismia pidetään absoluuttisen pahan edustajina. Maailmansotien välissä fasistiset liikkeet vetosivat kuitenkin niin eurooppalaiseen älymystöön kuin kansaankin. Miksi fasismi oli niin lumovoimainen aate? Ja minkä vuoksi fasismi vietteli lahjakkaita, kriittisiä ihmisiä puolelleen? Fasismin lumous pureutuu eurooppalaisen älymystön fasismi-innostukseen. Teos pohjautuu huikeaan määrään kaunokirjallisuutta, historiaa, filosofiaa ja aikalaislehtiartikkeleita. Saksa ja Italia tunnetaan fasismin kannattajina, mutta Kunnas osoittaa, miten fasismin kannatus levisi läpi Euroopan, myös Pohjoismaihin. Fasismi sitoi yhteen aikakauden aatevirtaukset: taiteen ja uskonnon, rotuopin ja elämänvoiman, filosofian ja kirjallisuuden, ja sen lumoissa olivat niin Nobel-kirjailija Knut Hamsun kuin Lapuan liike ja Akateeminen Karjala-Seurakin. Kirjasta sanottua:Vuosisadan paras kirja. Pirjo Haapoja, MTV3Upea teos on tarpeellinen muistutus fasismin uhasta, joka on tullut kulttuuriimme jäädäkseen. Markku Nivalainen, Jyväskylän ylioppilaslehtiKunnioitettavan ansiokas teos. Jukka Koskelainen, Helsingin Sanomat

Keskustelu maahanmuuttoon, uskontoihin ja erotiikkaan liittyvästä suvaitsevaisuudesta kaipaa syvempää ja perusteellisempaa analyysiä, sillä suvaitsevaisuutta uhkaa alati kriisi. Pinnallinen ja vastapuolta helposti syyllistävä keskustelu vie uskottavuutta ja luottamusta itse tärkeältä suvaitsevaisuudelta. Suvaitsevaisuus on parhaimmillaan asenteetonta, myönteistä suhtautumista elämän kokonaisuuteen, sen kaikkiin rakentaviin mahdollisuuksiin. Se ei tunne hyvien ja pahojen, henkisen ja ruumiillisen, pyhän ja maallisen eroja tai vastakohtaisuutta. Ne ovat samaa ykseyttä. Asenteeton suvaitsevaisuus näyttäytyy parhaiten renessanssin ihmisihanteessa. On vain muutamia suvaitsevaisuuden vaatimuksia, joita voi pitää universaaleina ja ehdottomina ja jopa "pyhinä". Niitä ei juuri kukaan vastusta. Niihin kuuluu "kultainen sääntö", jonka mukaan kukaan ei saa tehdä toiselle, mitä ei toivo itselleen tehtävän. Aidot suvaitsevaisuuden vaatimukset ovat myös tukemassa suurten kulttuuri- uskontojen, kristinuskon, hindulaisuuden, buddhalaisuuden tai islamin tärkeimpiä opinkappaleita. Muut suvaitsevaisuuden vaatimuksista ovat vain jonkin ryhmän mielipiteitä. Niiden suhteen voidaan pyrkiä yhteiskunnassa kompromisseihin – joko niin, että niitä suvaitaan tai niin, että niitä pidetään tasavertaisina muiden laillisena pidettyjen arvojen kanssa. Kaiken suvaitsevaisuuden taustalla on konflikti kahden tahon välillä, jossa toinen osapuoli on päässyt voitolle. Suvaitsevaisuudelta voidaan vaatia enemmän kuin vain suullista vakuuttelua. Tullakseen suvaitsevaksi ihmisen on nähtävä kaikki totuudet monesta näkökulmasta ja etsittävä itselleen "hyviä vihollisia" ja myös kaikkea sitä, mikä ei ole häntä aluksi lähimpänä. Niin kutsutut ennakkoluulot voivat sisältää totuuden aineksia tai ainakin jotain sellaista, josta on keskusteltava. Suvaitsevaisuuden tavoittaminen ei saa olla liian helppoa. Sen on oltava myös taistelua vastuksia vastaan ja haasteellista. Moderni ihminen edustaa suuria suvaitsevaisuuden periaatteita, mutta hän ei aina suvaitse kanssaihmisiään. Surullisena muistutuksena suvaitsemattomuuden olemassaolosta nykyhetkellä on pohjoisamerikkalainen wokismi, joka on suvaitsemattomuutta suvaitsevaisuuden valepuvussa. Suvaitsevaisuuteen kuuluu myös rakkaus. Ei voida kuitenkaan myöskään suvaita kaikkea. Mennyt vuosisata kertoo siitä, että joitakin ilmiöitä on suvaittu liikaa. 1900-luvun totalitarismi sai näin siivet alleen. Tälläkin hetkellä suvaitaan liiaksi luonnon pilaamista ja atomiaseiden olemassaoloa, "kauhun tasapainoa". Teos käsittelee esimerkinomaisesti muun muassa suomenruotsalaisten ja suomenkielisten keskinäistä historiaa, Ranskan Elsassin historiallisia konflikteja, kilpaurheilun mahdollisuuksia suvaitsevaisuuden edistämisessä sekä sitä, millä tavalla suvaitsevaisuus näyttäytyy kuvataiteissa. Tarmo Kunnas on toiminut kirjallisuuden professorina Jyväskylän ja Sorbonnen yliopistoissa. Hänen kirjojaan on julkaistu useilla vierailla kielillä ja tuotannossaan hän on käsitellyt mm. Nietzschen filosofiaa, rakkautta, pahuuden olemusta, kotiseudun ideaa ja eurooppalaisen älymystön ja fasismin suhteita. Hän on toiminut Suomen Ranskan Instituutin ensimmäisenä johtajana vuosina 1990–1995.

Tarmo Kunnaksen teos ”Nietzsche ajattelijana. Aamuruskosta epäjumalten hämärään" pyrkii luomaan kokonaiskuvan Nietzschen ajattelusta. Kirja käsittelee saksalaisen runoilija-filosofin totuus-käsitystä, ihmiskuvaa, suhtautumista elämän tragiikkaan ja onneen, historiaan, sekä uskontoon. Nietzsche on kaikkein radikaalein moraalin uudistaja, mutta myös hienovarainen moralisti. Ajattelijaa on tulkittu myös poliittisesti, ja Kunnas tarkastelee Nietzschen suhdetta eri ideologioihin, myös fasismiin ja kommunismiin. Kunnas esittää, että väärien tulkintojen välttämiseksi on Nietzsche syytä ymmärtää ei vain filosofina, vaan ajattelijana, joka käyttää kieltä runoilijoiden tapaan. Näin myös Nietzschen komiikan taju nousee olennaiseksi mielenkiinnon kohteeksi. Myös filosofin arvoituksellinen rakkaus-elämä on pohdittavana. Kirja käsittelee laajalti Nietzschen vaikutusta - myös filosofi Martin Heideggerin suhdetta Nietzscheen. Tarmo Kunnas on toiminut professorina Helsingin, Jyväskylän ja Sorbonnen yliopistoissa ja hän oli Suomen Ranskan Instituutin ensimmäisenä johtaja Pariisissa. Hän on käsitellyt teoksissaan aikaisemmin uskonnon, moraalin, pyhyyden ja pahuuden olemusta sekä rakkautta, kotiseudun ideaa ja fasismia. Kunnaksen teoksia on käännetty lukuisille vieraille kielille.