Tauno Olavi

Kirja on savolainen versio amerikkalaisesta lännenkirjasta. Se kertoo liivinmaalaisen upseerin ja maaninkalaisen naisen pojasta Karl Frankenheimista, joka tulee Kuopioon v. 1741. Täällä hän on kanssakäymisissä Savon alkuasukkaitten kanssa ja tutustuu mm. oekeeta voeta -nimiseen uskonlahkoon. Hän asuu Kuopiossa yhden talven ja päätyy Ruotsin armeijan sotilaaksi Lappeenrantaan. Hattujen sota Venäjää vastaan on käynnissä. Lappeenrannan taistelun jälkeen Karl jättää armeijan ja lähtee rakastamansa naisen perään Laatokan Karjalaan. Venäläiset ryhtyvät Lappeenrannan jälkeen hävittämään karjalaisia rajaseudun kyliä. Kitee, Tohmajärvi, Uukuniemi, Kesälahti ja monet muut kylät kokevat kasakoitten hyökkäyksiä. Taloja poltetaan, asukkaita tapetaan ja viedään orjiksi. Karl kulkee näiden tapahtumien keskellä rakastettuaan hakemassa. Nimi Itäri on länkkärin analogia. Niiden intiaaniheimoja vastaavat savolaiset, Suomen karjalaiset, Venäjän karjalaiset, kasakat, kalmukit ja husaarit. Itärin alkuasukasvaimo squaw on vaemo, alkuasukasnainen on naenen. Länkkärien kaksintaistelusta, jossa nopein voittaa, on Itärissä sen savolainen versio. Itäri on toki lähinnä historiallinen seikkailuromaani, mutta leikkimieliset voivat pitää sitä myös länkkärinä.

Kirja jatkaa Tervaa ja tähtiä kirjan Juhanan ja Ollin vaiheita. He ovat alussa Karjalan ratsuväen sotilaita ja matkaavat Lewenhauptin varustekolonnan sotilaina Riiasta Kaarle XII:n armeijaa kohti. Venäläiset tuhoavat kolonnan Lesnajassa. Juhana palaa Riikaan, Olli jatkaa Kaarlen ameijaan. Olli joutuu Pultavan taistelun jälkeen vangiksi Venäjälle ja karkaa sieltä Suomeen sissiksi. Juhana pääsee rikkaan ruotsalaisen kauppamiehen suosioon ja rikastuu tämän avulla. Olli tulee Tukholmaan ja houkuttelee Juhanan mukanaan Kajaaniin. He päätyvät sieltä Kuopioon. Juhana kohtaa poika-ajan mielitiettynsä. Ollilla on omat lemmenseikkailunsa. Erinäisten vaiheitten jälkeen Juhana ja Olli palaavat Tukholmaan ja asettuvat sinne sodan ajaksi.

Kirjassa kerrotaan nuoren Juhana Björnin vaiheista 1700-luvun alussa suuren pohjan sodan sytyttyä Ruotsin ja Venäjän välille. Juhana opiskelee alussa Turun akatemiassa, jossa hänen isänsä on kirjastonhoitajana. Juhana onnistuu toisen opiskelijan kanssa suututtamaan yliopiston kanslerin ja isä erotetaan virastaan. Perhe siirtyy Kuopioon kestikievaria hoitamaan. Juhanalla on saksalainen äitipuoli Anna, johon hän on ihastunut. Juhana lähtee tervaa myyvien talollisten mukana veneellä Lappeenrantaan ja sieltä Viipuriin. Juhana itse on kiinnostunut kirjoista ja tieteistä ja on tuon ajan nörtti. Hänellä on kaverinaan sotilaan poika Olli Korhonen, joka puolestaan haluaa sotaan kunnostautumaan. Juhanan isän kuoltua Viipurissa Anna joutuu vaikeuksiin ja vangituksi. Juhana ja Olli vapauttavat hänet. Anna lähtee Ruotsin kautta Saksaan. Juhana ja Olli liittyvät ratsuväkeen ja odottavat kirjan lopussa lähtöään Riikaan.

Kreikkalaiset filosofit kehittivät tiedettä ja filosofiaa selittämään luontoa sekä jumalien toimintaan että toimimattomuuteen perustuen. He käyttivät älyllistä logos-käsitettä, joka tarkoitti myös ihmisen kykyä tajuta kosmosta. Varhaiset kristinuskon kirkon- isät loivat teologian, jossa logos ja Jeesus yhdistettiin samaksi hahmoksi. Teistifilosofit uskovat, että kykymme ymmärtää luontoa selittyy vain, jos Jumala on luonut universumin ja ihmisen antaen tälle kyvyn tajuta luomisiaan. Kristityt filosofit väittävät, että Kristuksen tulo ihmiseksi on syy siihen, että moderni tiede syntyi juuri kristinuskon maissa. Tauno Olavi tarjoaa kirjan pakinoissa tieteisiin perustuvan tavan selittää ymmärtämistä kääntämällä logoksen ja Kristuksen roolit pää-laelleen. Hänen versiossaan logos muuttuu Kristukseksi ja viettelee keskiajan teologit järjen liiallisen käytön syntiin logiikan soveltamisessaan. Teologit ymmärsivät sen ja Aristoteleen fysiikan avulla ehtoollisen ja kolminaisuusopin ihmeellisyydet niin, että lopulta fysiikan oppien muuttaminen Oli Jumalan pilkkaamista. Hän kertoo myös, miten samaa uskon selittämistä yritetään kvanttifysiikan avulla. Tauno Olavi suostuu uskomaan teistien väitteen, että tieteellinen maailmankuva on uskonto. Hän kehittää materiauskolle syntiinlankeemuksen ja kolminaisuusopin vastineet ja kertoo, miten materiauskonnon moraalioppi luodaan. Tauno Olavi parantaa ex nihilo-oppia selittämällä universumin synnyn siten, että Ei-kukaan loi 13,7 miljardia vuotta sitten ei-mitään ei-mistään. Lopuksi hän esittelee logoksen uusimman tietokoneitten teoriaan perustuvan version.

Ruotsin kuningas Kustaa III ryhtyi 1788 sotaan Ven j vastaan valloittaakseen takaisin Suomen 1700- luvan edellisiss sodissa menetetyt alueet. Ruotsalaiset upseerit kapinoivat sotaa vastaan ja halusivat lopettaa sen. He ottivat yhteytt keisarinna Katariinaan haluten t t kautta ohittaa kuninkaan ja lopettaa sodan. Savon prikaatin aikaisempi komentaja Yrj Maunu Sprengtporten oli loikannut Ven j lle ja halusi sielt k sin irrottaa Suomen Ruotsista ja perustaa Ven j n kuuluvan suuriruhtinaskunnan ajatellen, ett suomalaiset saisivat n in enemm n vapautta p tt omista asioistaan. Kirja kertoo savolaisesta Haapaniemen sotakoulussa opiskelleesta Nils Kopp-nimisest upseerioppilaasta, joka osallistuu sotaan ensin kersanttina ja sitten j k riupseerina. H n osallistuu Savon alueilla k ytyihin taisteluihin Kyyr ss , Porrassalmella, Parkuinm ell ja Savitaipaleella. H n n kee my s l helt Ruotsin laivaston Viipurin kujanjuoksun ja Ruotsinsalmen toisen meritaistelun. J k rit tunnetaan Suomessa sis llissodan taistelijoina. N it j k reit edelsi 1770 perustettu Savon kuninkaallinen j k rijoukko, joka Kustaa III: n sodan aikana laajeni j k rirykmentiksi. J k rit osallistuivat my hemmin Suomen sotaan 1808-1809, joka p ttyi Suomen joutumiseen Ven j n vallan alle. Savon j k rirykmentin historia p ttyi vuonna 1810. Ven j n vallan aikana j rjestettiin j k rijoukkoja uudelleen ja n it joukkoja oli Suomessa 1830-luvulle saakka. Yksi kaikkien aikojen loistokkaimmista suomalaisista hahmoista on Kustaa III: n suosikki hovimies, naistenmies ja sotilas Kustaa Mauri Armfelt. Nils Kopp tutustuu h neen sodan kuluessa ja Armfelt vaikuttaa Nilsin kohtaloon huomattavassa m rin. Sodan aikana Nils menee naimisiin, saa lapsen ja ison kartanon Joroisista. Nils ei ole tyypillinen seikkailuromaanien sankarihahmo, joka rient tappeluksesta toiseen kaikki vastustajansa nujertaen. Kirjassa h n onnistuu kaatamaan vain yhden naisen, siis kohtuullinen (v himm isvaatimus?) m r sankarille. H n on tutustunut valistuksen ajan aatteisiin ja yritt soveltaa niit el m n kulkuunsa vaihtelevalla menestyksell .

Kirja on pakinakokoelma, jossa kuvataan humoristisella otteella luonnontieteitten soveltamista luomiskertomuksen ja kristinuskon dogmien selittämiseen alkaen antiikin Kreikan Platonin ja Aristoteleen filosofioista. Tätä kehitystä seurataan käsittelemällä Aristoteleen luonnontieteen, 1500-luvulta alkaen kehittyneen modernin tieteen että nykyajan ydinfysiikan soveltamista kristinuskon oppien selittämiseen. Pakinoissa tarjotaan vaihtoehtona maailman ymmärtämiselle uskontojen kautta evoluutioteorian, fysiikan ja tietokoneitten kehitykseen nojaavia selityksä.

Sarjan aikaisemmat osat ovat kirjassa Tervaa ja tähtiä-kirjassa nimillä Wanhaa tähtitiedettä Turussa ja Tervaa Viipuriin. Osat I ja II ilmestyivät aikaisemmin erillisinä kirjoina nimillä Wanhan tähtitieteen peruskurssi ja Wanha II Tervaa Viipuriin. Tämä kirja on uusi uudella kansikuvalla varustettu painos aikaisemmin ilmes-tyneestä samannimisestä kirjasta. Sarjan kirjoissa kuvataan kahden suomalaisen miehen vaiheita suuressa Pohjan sodassa ja isovihassa 1700-luvulla. Osassa III Ratsuväen urhot Juhana Björn ja Olli Hård osallistuvat kenraali Lewenhauptin johtamaan sotaretkeen Riiasta Ukrainaan. He yrittävät kuningas Kaarlen armeijan avuksi, mutta ennen perille pääsyä venäläiset tuhoavat suuren osan joukon kuljettamista sotatarvikkeista ja sotilaista Lesnajan taistelussa 1708. Juhana palaa taistelun jälkeen Riikaan. Olli jatkaa kuninkaan armeijaan ja joutuu Pultavan taistelun jälkeen sotavangiksi Venäjälle. Juhana tutustuu paluumatkalla rikkaaseen ruotsalaiseen kauppamieheen ja päästyään tämän suosioon päätyy lopulta varakkaaksi mieheksi. Osassa IV Wanhaa vihaa Olli ja Juhana tulevat isovihan aikaiseen Suomeen. Kajaanin linna on vielä ruotsalaisten hallussa. He menevät sinne ja osallistuvat Pielisjärvelle tehtyyn sissiretkeen. Kajaanista he menevät Kuopioon. Olli saa nimismiehen viran ja Juhanasta tulee vihattu veronkerääjä. Molemmat uusivat nuoruuden ajan lemmensuhteitaan. Mutta pian olosuhteet käyvät liian kuumiksi, joten heidän on paettava Suomesta. He pakenevat ensin venäläisten aikaisemmin valtaamaan Viipuriin ja sieltä Ruotsiun. Wanhat tuntemattomat sotilaat on vanhanmallinen seikkailuromaani. Sankarit ovat komeita ja pelotto-mia. Sankarittaret siveitä ja kauniita. Kirjailija on tosin kiero savolainen, joten edellisiin väitteisiin on syytä suhtautua varauksella.

Kirja kertoo suuren Pohjan sodan aikaisesta Suomesta. Ensimmäisessä osassa Juhana Björn-niminen suomalainen nuorukainen opiskelee Turun Akatemiassa, jossa hänen isänsä Anders Björn yrittää päästä filosofisen tiedekunnan professoriksi. Anders kannattaa aurinkokeskistä kosmosta. Yliopiston tärkeimmät professorit ovat teologisessa tiedekunnassa ja he luottavat Raamatun ja Aristoteleen käsityksiin. Juhana auttaa ruotsalaista aatelispoikaa tämän tutkielman teossa. He keksivät irvailla piispa Gezeliuksen käsityksille ja laativat kirjoituksen, jonka tarkoitus on saada piispa erottamaan aatelispoika yliopistosta. He onnistuvat niin hyvin, että Anders saa syyt niskoilleen. Juhanan äitipuoli Anna on syntyjään saksalainen. Häntä epäillään noidaksi ja uhataan joutumisella noituudesta syytettynä oikeuteen. Lopulta Björnin perhe karkotetaan Turusta Kuopio-nimiseen kaukaiseen kylään, mikä tietää sekä Juhanan että Andersin unelmien sortumista. Toisessa osassa Juhana tutustuu Olli Korhoseen, joka on samanikäinen sotilaan poika. Olli haluaa ratsuväkeen ja uneksii ylenevänsä lopulta upseeriksi. Yhdessä pojat osallistuvat tervan polttoon ja sen viemiseen Lappeenrantaan veneellä. Sieltä he menevät Viipuriin, jossa Anders yrittää saada poikansa kauppiaan kisälliksi. Juhana onnistuu siellä saamaan käsiinsä Newtonin Principia-kirjan. Isä kuolee ja Juhana äitipuolensa Annan kanssa joutuu vaikeuksiin. Anna on näyttävä nainen ja kylän vaikutusvaltaisimmat miehet haluavat hänet itselleen. Anna ei suostu kosintoihin, jolloin hänet viedään taas oikeuteen noituudesta syytettynä. Hän saa siellä kuolemantuomion. Kun häntä ollaan kuljettamassa Savonlinnaan vankeuteen, Olli ja Juhana vapauttavat hänet tappamalla saattajan. He tekevät sen niin, että eivät jää kiinni. Myös Annan ajatellaan kuolleen. Tämä pakenee Ruotsin puolelle ja sieltä Lyypekkiin. Juhana ja Olli värväytyvät Karjalan ratsurykmentin sotilaiksi ja jäävät odottamaan kuljetusta Riikaan. Siellä ollaan kokoamassa suurta vankkurikaravaania täynnä sotatarvikkeita ja muonaa. Saattueen on tarkoitus liittyä kuningas Kaarle-kuninkaan joukkoihin. Tämän aikomus on hyökätä Moskovaan tsaari Pietari Suurta nujertamaan.

Kirja on savolainen versio amerikkalaisesta lännenkirjasta. Se kertoo liivinmaalaisen upseerin ja maaninkalaisen naisen pojasta Karl Frankenheimista, joka tulee Kuopioon v. 1741. Täällä hän on kanssakäymisissä Savon alkuasukkaitten kanssa ja tutustuu mm. oekeeta voeta -nimiseen uskonlahkoon. Hän asuu Kuopiossa yhden talven ja päätyy Ruotsin armeijan sotilaaksi Lappeenrantaan. Hattujen sota Venäjää vastaan on käynnissä. Lappeenrannan taistelun jälkeen Karl jättää armeijan ja lähtee rakastamansa naisen perään Laatokan Karjalaan. Venäläiset ryhtyvät Lappeenrannan jälkeen hävittämään karjalaisia rajaseudun kyliä. Kitee, Tohmajärvi, Uukuniemi, Kesälahti ja monet muut kylät kokevat kasakoitten hyökkäyksiä. Taloja poltetaan, asukkaita tapetaan ja viedään orjiksi. Karl kulkee näiden tapahtumien keskellä rakastettuaan hakemassa. Nimi Itäri on länkkärin analogia. Niiden intiaaniheimoja vastaavat savolaiset, Suomen karjalaiset, Venäjän karjalaiset, kasakat, kalmukit ja husaarit. Itärin alkuasukasvaimo squaw on vaemo, alkuasukasnainen on naenen. Länkkärien kaksintaistelusta, jossa nopein voittaa, on Itärissä sen savolainen versio. Itäri on toki lähinnä historiallinen seikkailuromaani, mutta leikkimieliset voivat pitää sitä myös länkkärinä.

Hengen lentoa lehmän liitelyä-kirja kertoo pakinoiden muodossa uskonnon ja tieteen ajattelutapojen välisistä eroista. Kirjoittaja yrittää käsittää, mitä henkisyys ja hengellisyys tarkoittavat ja miten ne syntyvät materiaalisten prosessien tuloksena. Pakinat, jotka ovat tämän yrittämisen tuloksena syntyneet, kertovat niistä eri tavoista, joilla henkisyys ymmärretään eri uskomusjärjestelmissä. Pakinoitsija aloittaa henkistymisen yrittämällä meditoida, missä hän epäonnistuu pahan kerran. Syynä on se, että hän yrittää koko ajan älyllisesti ymmärtää, miten meditaatio toimii ja keskittyy ruotimaan henkisyyden gurujen teoretisointeja sen sijaan että meditoisi. Pakinoitten sisältö muodostaa johdonmukaisen tarinan. Niissä kerrotaan eri tieteentekijöitten käsityksistä siitä, miten aivot ja ajattelu luovat maailmankuvia ja -katsomuksia ja miten tosina niitä voi pitää.