Teemu Kakkuri

Pyhä – 1. vuosikerran evankeliumitekstien selityksiä kokoaa yhteen kirkkovuoden sunnuntaipäivien evankeliumitekstien selityksiä, joista suurin osa on julkaistu alun perin Kotimaa-lehden Pyhä-palstalla. Kirja tarjoaa virikkeitä saarnan tai hartauden laatimisen avuksi, ja se sopii erinomaisesti myös raamatturyhmien ja Raamatusta kiinnostuneiden lukijoiden käyttöön. Jeesuksen puheet hämmästyttivät usein tämän aikalaisia, ja hän joutui monesti selittämään kuulijoille kertomustensa merkitystä. Osa Jeesuksen sanoista ja teoista taas kävi ymmärrettäväksi vasta hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa valossa. Meillekin, jotka tunnemme Jeesuksen elämänkaaren ja Uuden testamentin keskeisen sisällön, osa evankeliumin kuvauksista saattaa jäädä oudoksi, jollemme löydä niille yhtymäkohtaa omasta elämänpiiristämme. Olennaista evankeliumien selittämisessä onkin tuoda niiden sanoma tähän päivään ja kertoa, mitä tekstit puhuvat meille juuri nyt.

Yksinäinen puu ei kauan pala. Se tarvitsee vierelleen toisen puun, josta se saa voimaa. Nuotioteologiaa on kokoelma tarinoita, puheenvuoroja, oivalluksia yhteen tulemisen voimasta. Kertomuksia leimaa rakkaus jumalanpalvelukseen ja halu kehittää sitä entistä yhteisöllisempään suuntaan. Kuten nuotiotarinat aina, nämäkin puheenvuorot ovat erimittaisia ja tyyliltään erilaisia. Kaikkia yhdistää halu jakaa siitä, mitä itse on kokenut. Istu nuotiolle, virkisty ja innostu jumalanpalveluksen kehittämisestä! Kirjoittajat toimivat erilaisissa tehtävissä Oulun hiippakunnan alueella: Satu Kreivi-Palosaari, Meri Tirroniemi, Outi Uusimäki, Kari Tiirola, Soili Pitkänen, Teemu Kakkuri, Satu Saarinen, Juha Rauhala, Kaija Tiirola, Taina Manninen, Pekka Rehumäki, Harriet Urponen, Päivi Liiti, Kari Ruotsalainen, Matti Laurila

Pyhäksi päätyy Raamatun mukaan puolivahingossa, kun uskoo Jeesukseen. Uskossa läsnä oleva Kristus pyhittää, sen pyhemmäksi ei voi tulla. Aamun sanoja -kokoelman hartaudet löytävät tutuista raamatunkohdista yhtymäkohdan tavallisen ihmisen arkiseen elämään iloineen, huolenaiheineen, pelkoineen ja toiveineen. Ne lohduttavat ja auttavat epäuskoista ihmistä, usein lämpimän humoristisesti. Kirjan hartauksissa on oivaltavasti kiteytetty kristillisen uskon ja evankeliumin ydin: yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Armo ei ole meidän ponnisteluistamme riippuvaista, eikä usko ole pingottamista. Usko on Jumalan varassa olemista ja paluuta hänen yhteyteensä. Postuumisti julkaistava Aamun sanoja -kokoelma sisältää Teemu Kakkurin vuosina 2020-2022 kirjoittamia hartaustekstejä, joissa asetutaan osaksi pitkää kristillistä hartausperinnettä. Raamatunteksti ja siitä nousevat pohdinnat tarjoavat arjen keskellä pienen hetken hiljentymiselle. Teologian tohtori pastori Teemu Kakkuri (1960-2022) oli monipuolinen kirkollinen vaikuttaja, teologi ja tutkija, joka tuli monille tutuksi erityisesti kirjojensa, kolumniensa ja blogikirjoitustensa kautta. Kakkuri oli pidetty ja arvostettu yli kirkollisten rajojen. Työuransa viimeisinä vuosina Kakkuri palasi seurakuntapapiksi kotiseudulleen Raaheen.

Raamattuja kaikille kansoille 1947-1993 on Teemu Kakkurin postuumisti ilmestyvä Suomen Pipliaseuran historian toinen osa. Teos käsittelee mukaansatempaavasti Suomen Pipliaseuran vaiheita haastavista sodanjälkeisistä ajoista aina vuoden 1992 Kirkkoraamatun julkaisuun asti. Teoksen viimeisen, vuosikymmeniä 1982-1993 käsittelevän luvun on kirjoittanut dosentti Ville Jalovaara.

Suomen Pipliaseura perustettiin maaliskuussa 1812. Se oli lenkki kansallisten pipliaseurojen maailmanlaajuisessa ketjussa. Taustalla oli englantilaisen herätyskristillisyyden pohjalta vuonna 1804 perustettu Britannian ja ulkomaiden Pipliaseura, joka pyrki edistämään koko maailman kristillistämistä levittämällä Raamattuja yhä uusien kansojen keskuuteen. Teologian tohtori Teemu Kakkurin laatima Suomen Pipliaseuran historia vuosilta 1812-1947 valaisee suomalaisen raamatunkustannuksen asemaa kansainvälisen ja kansallisen rajapinnalla. Tutkimus perutuu laajaan kotimaiseen ja englantilaiseen lähdeaineistoon. Pipliaseuran historian ensimmäinen osa alkaa brittiseuran edustajan pastori John Patersonin y hteydenotoista Turkuun Suomen sodan aikoihin ja päättyy toisen maailmansodan jälkimaininkeihin. Tekijä tarkastelee myös kansankielisen Raamatun merkitystä suomalaiselle kulttuurille ja sen vaikutusta kansallisen identiteetin muodostumiseen.