Teija Isohauta

Valokuvataiteilija Rune Snellmannin (s.1950) teoksia vuosilta 2015-2025 käsittelevä kirja sai nimekseen Rune - minun aikani, koska Runen valokuvat ovat jakautuneet hänen elämänsä eri aikakausiin. Ensimmäinen näyttely Ajanlasku, toinen Yö on lähtemisen aika, kolmas Min tid jne. Hänen kuvansa ovat hyvin henkilökohtaisia, ensin isänä olemisen, sitten miehenä olemisen tuntoja. Hän on käynyt läpi myös elämän käänteentekevät sairastumiset valokuvaamisen avulla. Kirjassa on kuvallinen cv. Tämän kirjan kuvat ovat ajalta ennen 2022 tapahtunutta aivoinfarktia ja sen jälkeen. Aika ennen keskittyy Runen kahteen kotikaupunkiin, Kokkolaan ja Jyväskylään. Valokuvat sen jälkeen keskittyvät aikaan, jolloin Runen kokemus ajasta ja häntä ympäröivästä maailmasta ja sen olemuksesta tiivistyi hetkiin, joissa olennaista on liike. Liike näyttäytyy tihentyvinä tunnelmina, joiden kokemusta taidehistorioitsija Teija Isohauta avaa esseessään.

Alvar Aalto and The Art of Landscape captures the essence of the Finnish architect’s landscape concept, emphasising culture and tradition, which characterised his approach to and understanding of architecture as part of the wider environment. From the forests of his youth to sights from his travels, Alvar Aalto (1898–1976) was influenced by outdoor landscapes. Throughout his career, he felt the need to shape the terrain and this became a signature of his architecture. Divided into five chapters, this book traces Aalto’s relationship with landscape, starting with an analysis of his definitions and descriptions of landscape language, which ranged from natural references and biological terms, to synonyms and comparisons. It includes beautifully illustrated case study projects from the 1950s and 1960s, discussing Aalto’s transformation of different landscapes through topography, terracing and tiers, ruins and natural elements, horizon outlines, landmarks, and the repetition of form. Featuring archival sketches, garden drawings, and plans, the book also contains Aalto’s text ‘Architecture in the Landscape of Central Finland’ from 1925 in the appendix. This book provides fascinating, untold insights into Aalto’s relationship with landscape and how this developed during his lifetime, for scholars, researchers, and students interested in architecture and landscape history, landscape art, and cultural studies.

Luonnon yhteys arkkitehtuuriin on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelutyön kiinnostavimpia piirteitä. Aalto yhdisti taitavasti maiseman osaksi suunniteltua ympäristöä ja rakensi luonnolle mahdollisuuden kasvaa osaksi arkkitehtuuria:”Kaikki minkä kotoiseen maaperään liitämme, on tehtävä niin, ettei se pilaa vain päinvastoin jalostaa ennen 'puhdasta luontoa' ollutta maisemaamme.” Kirja esittelee ensi kertaa kattavasti Aallon tuotantoa puutarhataiteen ja maisema-arkkitehtuurin kannalta. Suunnittelutyöhönsä ja näkemyksiinsä hän sai vaikutteita niin Suomen luonnosta kuin Välimeren maiden kulttuurimaisemista, antiikin maailmasta tai Japanin puutarhoista. Hänen asenteensa on yleispätevä ja edelleen ajankohtainen:”Valkoinen pöytä opetti minulle, että luontoa kohtaan täytyy osoittaa hienovaraisuutta, että elämä täytyy vaalia - mutta ei teknisin keinoin.” Kirjassa eritellään muun muassa Aino ja Alvar Aallon oman talon, Villa Mairean, Säynätsalon kunnantalon, Muuratsalon koetalon sekä Maison Carren puutarhataiteellisia ja maisema-arkkitehtonisia taustatekijöitä. Teoksen kirjoittajat ovat Aalto-asiantuntijoita Suomesta ja Ruotsista.

Kirja perustuu kansainväliseen kiertonäyttelyyn, joka esittelee materiaalien, rakenteiden, rytmin, detaljien ja muodonmuutoksen kautta Aallon suhdetta traditioon, innovaatioon ja luontoon. Valokuvien ja piirustusten avulla kerrotaan puun käytöstä Alvar Aallon suunnittelemissä rakennuksissa aina Alajärven Villa Floran leikkimökistä 1920-luvulta Reykjavikin Pohjolan taloon 1960-lopulta. Artikkelit käsittelevät perinteen ja uudistamisen merkitystä Aallon arkkitehtuurissa, Aallon luontoyhteyksiä, suhdetta kansallisen puurakentamisen perinteeseen ja klassismin traditioon. Artikkelien kirjoittajat ovat Georg Grotenfelt ja Teija Isohauta. Maija Kairamo kertoo puun käytöstä 75-vuotiaan Viipurin kirjaston luentosalin aaltoilevassa katossa.

Alvar Aalto and The Art of Landscape captures the essence of the Finnish architect’s landscape concept, emphasising culture and tradition, which characterised his approach to and understanding of architecture as part of the wider environment. From the forests of his youth to sights from his travels, Alvar Aalto (1898–1976) was influenced by outdoor landscapes. Throughout his career, he felt the need to shape the terrain and this became a signature of his architecture. Divided into five chapters, this book traces Aalto’s relationship with landscape, starting with an analysis of his definitions and descriptions of landscape language, which ranged from natural references and biological terms, to synonyms and comparisons. It includes beautifully illustrated case study projects from the 1950s and 1960s, discussing Aalto’s transformation of different landscapes through topography, terracing and tiers, ruins and natural elements, horizon outlines, landmarks, and the repetition of form. Featuring archival sketches, garden drawings, and plans, the book also contains Aalto’s text ‘Architecture in the Landscape of Central Finland’ from 1925 in the appendix. This book provides fascinating, untold insights into Aalto’s relationship with landscape and how this developed during his lifetime, for scholars, researchers, and students interested in architecture and landscape history, landscape art, and cultural studies.