Teppo Korhonen

Teos on ensimmäinen kokonaisesitys poroerotuksista tokan kokoamisesta teurastukseen. Näkökulma on kulttuurihistoriallinen: kunkin työvaiheen muutoksia valaistaan tekniikan ja lainsäädännön kehityksen taustaa vasten paliskuntalaitoksen synnystä Euroopan unioniin saakka. Lähtökohtana ovat neljä eri puolilla Lapinmaata sijaitsevaa erotuspaikkaa, joiden rakenteet ja rakennukset Museovirasto on kunnostanut nähtävyyskohteiksi. Kenttä- ja arkistoaineiston avulla valaistaan muun muassa poroerotuksen ekologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Talviset poroerotukset olivat vaativan työrupeaman ohella tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Tätä puolta kuvattaessa annetaan puheenvuoro poromiehille itselleen.

Satakunnan historia VI (1750-1869) : Uudistuva maakunta kuvaa maakunnan historiaa 1700-luvun puolivälistä 1860-luvun nälkävuosiin. Takana olivat sotien ja isonvihan raskaat vuodet ja jakso päättyi onnettomien luonnonolojen synnyttämään kriisiin. Välissä oli kuitenkin pitkä rauha vuoteen 1808 ja vakaat olot sen jälkeen Krimin sotaan asti. Väkimäärä kasvoi nopeasti, uutta peltoa raivattiin, perustettiin sahoja ja ensimmäiset tehtaat. Ulkomaankauppa oli vilkasta ja kaupungit vaurastuivat. Arkielämä monipuolistui ja satakuntalainen sivistyselämä heräsi. Satakunnasta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa ja sen hallintoa. Maakunnan miehet olivat mukana ensimmäisillä valtiopäivillä säätämässä lakeja, jotka alkoivat muokata koko maata uuteen muotoon. Käsitys Satakunnan maakunnasta vahvistui. Satakunnasta tuli entistä selväpiirteisempi kokonaisuus, jossa Kokemäenjoki yhdisti rannikon ja sisämaan.