Tero Järvinen

Alavutelainen kirjailija Tero Järvinen aloitti kirjailijanuransa kahdella kertomuskokoelmalla Isäntä itte ( 2005) ja Kylymää vettä ja puunuijaa (2006). Kirjoissaisäntä itte, Antero Jalonen, laittoi maailmaa ja sen ilmiöitä järjestykseen pohjalaisen humoristisesti, varmoin ja vakain ottein. Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, isäntä itte on valmis tekemään näyttävän paluun Järvisen kahdeksannessa kaunokirjallisessa teoksessa, kolmannessa romaanissa. Isäntä itte ja kuivan kesän oravat on humoristisen ymmärtäväinen kertomus eräästä rakennusprojektista, veljeyden hengestä ja naisista.

Kirjailija Tero Järvisen (s. 1972) seitsemäs teos Narupöksykansaa on hänen toinen romaaninsa. Narupöksykansaa on Järvisen vakavan humoristinen ja seikkaperäinen selonteko keikkalääkärinä työskentelevän Villen, virtaviivaisen kolmekymppisen sinkkumiehen, elämästä ja valinnoista. Ja mitä olisi Järvisen kirja ilman vanhempien pohjalaismiesten viisaita ja koeteltuja elämänohjeita nuoremmalleen.

Alavutelainen kirjailija Tero Järvinen (s. 1972) palaa runoteoksensa (Kaharen hengen latotanssit, 2007) ja omaelämäkerrallisen muistelmateoksensa (Kolhittu, 2008) jälkeen omimmalle alueelleen, vakavasti otettavan huumorin pariin. Pitkät kalsarit on Etelä-Pohjanmaalle sijoittuva humoristisen ymmärtäväinen ja nostalgisen haikea romaani miehistä, vanhenemisesta, joukkuehengestä ja naisistakin. Kirja on Tero Järvisen viides kaunokirjallinen teos. Koulutukseltaan Järvinen on terveystieteiden maisteri. Hän työskentelee henkilöstöjohtajana.

Kolhittu on alavutelaisen kirjailija, maisteri Tero Järvisen omaelämäkerrallinen, karhean koskettava kirja isän ja vanhemman osasta lapsen sairastuessa vakavasti. Kolhittu on kirja odottamattoman kohtaamisesta, haavoittumattomuuden harhan murenemisesta ja perhe-elämästä poikkeusoloissa. Loppujen lopuksi kirjassa on paljolti kyse rakkaudesta. Tero Järvinen on kirjoittanut kirjan omien päiväkirjamerkintöjensä pohjalta, maaliskuun 2007 ja elokuun 2008 väliseltä ajanjaksolta. Eikä Järvinen olisi Järvinen, ellei tästäkin kirjasta, aiheestaan huolimatta, löytyisi elämänmyönteistä, osin ironista, mutta lempeää huumoria. Kolhittu on Järvisen neljäs kaunokirjallinen teos. Lisäksi hän on julkaissut äänikirjan, lukijana Esko Nikkari. Kirjat ovat saavuttaneet Järvisen kotimaakunnassa Pohjanmaalla suuren suosion. Uudella teoksellaan hän puhuttelee kaikkia lukijoita.

Ei tullut Isännän maailma kerralla valamiiksi. Tero Järvisen syksyn uutuus Kylymää vettä ja puunuijaa valloittaa lukijansa kuten hänen mainio esikoisteoksensa Isäntä itte (saatavana myös äänikirjana lukija Esko Nikkari). Isäntä on kriittinen maailman tarkkailija, jolla on varma mielipide asioihin. Toisaalta hän lupaa uudenvuoden lupauksessaan olla hellä vaimolleen ja kirjoittaa tälle jopa rakkausrunon, mikä on melkein ylivoimaista isännälle. Maisteri Tero Järvinen jatkaa siitä mihin Isäntä itte jäi: suosittua lyhytproosaa lakeuksilta.

Kirjassa tarkastellaan erikoislukioihin valikoitumista sekä erikoislukioissa opiskelevien nuorten käsityksiä koulutuksesta ja työnteosta. Erikoislukioiden nopea yleistyminen 1990-luvun kuluessa kuvataan osana laajempaa koulutuspoliittista murrosta, jossa yksilöllisyyden, valinnaisuuden ja erinomaisuuden ihannointi ovat nousseet keskeisiksi arvoiksi. Kirja perustuu laajaan empiiriseen tutkimukseen, jossa on hyödynnetty monipuolisesti erilaisia tutkimusaineistoja. Kirjassa piirtyy moniulotteinen kuva nykyisen koulujärjestelmän haasteista ja mutkakohdista.