Terttu Lempiäinen

Sukellus Turun Maarian kirkon kiehtovaan historiaan. Kirja kertoo Maarian kirkon ja seurakunnan historiasta aina 1200-luvulta saakka, jolloin Maariaan rakennettiin ensimmäinen hirsikirkko. Nykyinen kivikirkko on 1400-luvulta. Kirjassa käydään usean tutkijan voimin läpi kirkon, pappilan ja hautausmaiden rakennushistoriaa, historiaa ja taidetta. Vuosisataista seurakunnallista elämää tarkastellaan kunkin aikakauden kirkkoherran ja pappilan elämän näkökulmasta. Keskiaikainen Maarian kirkko seisoo Turun kupeessa Räntämäen kylässä, Aurajokeen laskevan Vähäjoen yläpuolelle nousevalla matalalla hiekkaharjulla. Seutu on historialtaan rikasta, ja siihen liittyy muistoja rautakauden talonpoikaisyhteiskunnasta, kristinuskon leviämisestä Suomeen ja Suomen vanhimman tuomiokirkon perustamisesta kivenheiton päähän Koroisiin 1200-luvun alkupuolella. Maarian kirkko sijaitseekin Suomen tiheimmässä keskiaikaisten kirkkojen maisemassa. Kirjoittajat:Ilari Aalto, FM | Janika Aho, FM | Jouni Elomaa, M. A. | Tuomas Heikkilä, FT, prof. | Saara Huovinen, LT | Tytti Issakainen, FM | Jari Laaksonen, TT | Anu Lahtinen, FT, prof. | Terttu Lempiäinen, FT, dos. | Saila Leskinen, FM | Sirkku Pihlman, FT, dos. | Elina Räsänen, FT, dos. Annikka Tapaninen, arkkit. | Ville Urponen, MuT | Katri Vuola, FT | Leena Valkeapää, FT, dos.

Muinaistulokkaat eli arkeofyytit ovat kasvilajeja, jotka saapuivat maahamme ihmisen mukana viimeistään 1600-luvun alkupuolella. Ne kertovat vanhoista viljelytavoista, kauppayhteyksistä sekä asutuksen leviämisestä ja voivat johdattaa kulkijan jo kadonneen ihmistoiminnan äärelle. Tämä teos opastaa tunnistamaan merkitykseltään keskeiset lajit ja esittelee niiden elinympäristöt, alkuperän sekä sen, miten ja milloin ne tulivat osaksi kulttuuriympäristöämme. Julkaisu sopii kaikille kasvitieteestä ja menneisyydestä kiinnostuneille. Kirjassa esitellään yli 50 keskeistä muinaistulokaskasvia. Kasvien ryhmittely on seuraava: a) rautakautisten asuinpaikkojen ja kalmistojen indikaattorikasveja, b) rautakautisilla paikoilla esiintyviä seuralaiskasveja, c) hyötykasveina käytettyjä keskiaikaisia arkeofyyttejä, d) vanhoja rautakautisia–keskiaikaisia viljapeltojen rikkaruohoja ja e) muita muinaistulokkaita ja arkeofyyttiketojen lajeja. Julkaisussa on mukana laaja muinaistulokaskasveja esittelevä taustoitus sekä esittelyt paleoetnobotaniikasta ja kasvimakrofossiilitutkimuksesta. Mukana on aihepiiriin keskittyvä kirjallisuusluettelo sekä yksityiskohtainen kasvisanasto ja havainnepiirrokset. Tämä uutuusteos on lajissaan ensimmäinen muinaistulokas- eli indikaattorikasvien tunnistamiseen keskittynyt opaskirja. Teoksen on laatinut Turun yliopiston kasvisystematiikan ja -ekologian dosentti Terttu Lempiäinen, joka on toiminut pitkään Turun yliopiston kasvimuseossa amanuenssina ja museonhoitajana. Hän on julkaissut lukuisia kasvijäännetutkimuksiin perustuvia selvityksiä Suomen ja Venäjän Karjalan kasvillisuuden historiasta aina kivikaudelta nykyaikaan. Lempiäinen on ollut mukana Elias Lönnrotin Flora Fennica -sarjan toimituskunnassa sekä kirjoittajana useissa ympäristö- ja asutushistoriaa käsittelevissä yhteisjulkaisuissa.

Siirtolaispuutarha esittelee 32 Saaren kartanon alueella kasvavaa tulokaslajia.