Teuvo Leppänen

Jumalan asemies, Johanni Lepain on asettunut perheineen asumaan Impilahden Karkunmäkeen, Lepaisenaholle. Hän on saanut tilansa kuninkaan edusmieheltä, joten hän ei joudu tilallaan ”maaorjaksi” monen muun entisen tilallisen tapaan Kaarle XI:n ja Kaarle XII:n lahjoittaessa Impilahden tilallisten maita ja verotusoikeutta sotaruhtinaille, aatelisille, arrendaattoreille ja pajareille. Impilahden orjuutetut miehet nousevat kapinaan - yksi kapinallisista on Jaakko Lepain, Johannin poika - vaikkei tarvitsisikaan. Hänet ja hänen nuori vaimonsa surmataan Koirinojan metsässä. Ruotsalainen veroterrori loppuu Impilahdella venäläisten harjoittamaan suureen suomalaisten joukkomurhaan, joka on historiassa nimetty ”Isovihaksi” ja jossa tapettiin viidesosa suomalaisista - mukana lähes 15 000 lasta. Noin seitsemästätuhannesta tapetusta tytöstä venäläiset streltsit raiskasivat yli puolet. Naisia raiskattiin ympäri maata - arviolta joka seitsemäs eli 15 000 - 17 000 naista joutui häpäistyksi ja usein samalla myös tapetuiksi. Isoviha oli aikaa, jolloin suomalaiseen isänmaahan kylvettiin vihan siemenet. Isoviha ajoi suomalaiset metsiin ja synnytti ympäri Suomea kapinaryhmiä - myös Impilahdelle, Lepaisen suvun miehet mukana. He selvisivät sekä Suuresta Pohjan Sodasta että Isovihasta hengissä rakkaiden naistensa tukemana ja kirjoittivat Impilahden Leppästen tulevaisuuden lupauskirjan.

Itkeä saa ja meluta saa! SANOJEN SIRMAKKA kutsuu tanssimaan sanojen maailmaan. Sellaiseen maailmaan, josta löytyy kauneutta, rumuutta, naurua ja kyyneleitä. Ihmisyyttä. Tämän kirjan pakinat, tarinat ja runot ovat syntyneet tyttären ja isän vaikeiden sekä yhteisten että erossa olemisen vuosien aikana. Jenni Leppänen on koulutukseltaan ylioppilas ja puutarhuri. Hänellä on kuvaamisen lahja, sekä kameralla että kynä- kädellä. Hän on menestynyt "pohjoisen vuosina" mm. Suuressa Lapponia - runokilpailussa sekä Päätalo Instituutin Sadun Päivän - kirjoituskilpailussa. Paras Lapin läänissä. Teuvo Leppänen on Oriveden Opiston Ahlman Instituutin Luovan Kirjoittamisen kursseilla paljon hyvää oppinut kirjoittaja ja eläkeläinen. Hänen ensimmäinen kirjansa oli maaliskuussa 2017 julkaistu historiallinen romaani "Jumalan asemies".

Historiassa kevyesti käsitelty Ruptuurisota vv. 1656-1658 oli oikeastaan julmaa veljessotaa ja uskonsotaa - Kanta-Suomen luterilaiset Karjalan ortodokseja vastaan. K. A. Lewenhauptin lupauksen mukaan luterilaiset saivat lunastaa omakseen ortodoksien maat Laatokan Karjalasta, kunhan nämä oli ensin ortodoksien verellä kasvamaan kasteltu. Johanni Lepain, Jumalan asemies, oli silmäpuoli ja ontuva huutolaispoika Liperitzasta. Miten hänestä tuli ratsu- ja asemies Kaarle X Kustaan joukkoihin ja sitten tilallinen Impilahden Karkunmäelle? Vastauksen kysymyksiin antaa tällä draamaa, seikkailua, huumoria ja romantiikkaa sisältävällä kirjallaan Teuvo Leppänen, Johannin sukulaispoika 10. polvessa. Hän on v. 1948 syntynyt, nykyisin eläkkeellä oleva dipl.ins., elämäntyönsä paperi- ja painatusteollisuudessa sekä musiikin parissa tehnyt ja lähtenyt nyt Johannin matkaan: "Rusthollin palveluspuolen oven portailla seisoo Aliisa. Kun hän huomaa Johannin, hän lähtee juoksemaan. Johanni ei hiljennä vauhtiaan ja kun tyttö huomaa tämän, hän irrottaa liinan kaulastaan ja heiluttaa sitä päänsä yli molemmin puolin kuin henkensä hädässä. Hän itkee. Huutolaispojasta vääryydellä tehty ratsumies kannustaa Inna-tammaa. Kesäinen tie pölyää, Liperitza jää taakse. Johanni on matkalla ratsumieheksi. Hän ei ole Birkan Jumalan valitsema asemies - ei vielä."