Teuvo Pohjolainen

Joensuun yliopistoon perustettiin julkisoikeuden professuuri vuonna 1995. Siitä kului vähemmän kuin 20 vuotta, kun yliopistossa, nyt nimeltään Itä-Suomen yliopisto, oli yli 100 tutkijan ja opettajan oikeustieteiden laitos, jolla on oikeus kouluttaa oikeustieteiden maistereita ja tohtoreita. Tässä kirjassa kerrotaan, miten se oli mahdollista samaan aikaan, kun oikeustieteiden tutkinnonanto-oikeutta pyrittiin estämään ja viivyttämään ja samaan aikaan, kun yliopistoihin kohdistui suuria säästöpaineita.

Toimin Joensuun yliopiston päätoimisena vararehtorina 1999-2010. Tuona aikana kirjoitin lukuisia pikkuartikkeleja erityisesti yliopiston tiedotuslehtiin, mutta myös esimerkiksi Helsingin Sanomiin ja eräisiin muihin lehtiin. Nämä eivät olleet siinä mielessä tieteellisiä artikkeleja, että olisin sisällyttänyt niitä julkaisuluetteloihini tai CV:hen. Kun niissä kuitenkin heijastui käsitykseni moniin ajankohtaisiin kysymyksiin ja laajempiin julkaisuihini, olen katsonut aiheelliseksi tuoda ne julkisuuteen näinkin monen vuoden jälkeen. Niistä voi ehkä tarkka lukija nähdä taustoja myös myöhempiin näkemyksiini eri asioissa.

Vuonna 2019 itsenäisen Suomen ensimmäinen perustuslaki täyttää sata vuotta. Tämä kirja on ensimmäinen Suomen perustuslaeista kirjoitettu yhtenäinen yleisteos. Siinä kuvataan ja analysoidaan perustuslakien koko ajallinen kaari Ruotsin vallan kaudesta tähän päivään. Lisäksi teoksessa arvioidaan nykyhetken ja tulevaisuuden perustuslaillisia haasteita." Kenellä valta valtiossa" -kirja pureutuu keskusteluun perustuslain tulkinta- ja soveltamisongelmista. Viime aikoina tulkinnoista on keskusteltu perustuslakivaliokunnassa erityisesti tiedustelulaki- ja sotekysymyksissä. Myös poliitikkojen perustuslakikäsityksiä esitellään ja analysoidaan. Kirjoittajat eivät katso pelkästään taaksepäin vaan nostavat esille myös globalisoituvan maailman aiheuttamat perustuslailliset haasteet tulevaisuudessa. Kirja on kirjoitettu tavalla, joka antaa kuvan perustuslain kehittymisestä, tulkinnoista ja niiden syistä myös ei-ammatillisille lukijoille. Kirja soveltuu hyvin myös oikeus- ja politiikkatieteiden oppikirjaksi, samoin kuin ammattilaisten käsikirjaksi. Kirjoittajat ovat julkisoikeuden emeritusprofessoreita. He ovat osallistuneet valtiosääntöuudistukseen ja käsitelleet perustuslakikysymyksiä niin opetuksessa kuin tutkimustoiminnassaan.

Julkisen vallan käyttäminen ja hallintomenettely julkisessa sekä välillisessä julkishallinnossa edellyttävät tietoa julkisoikeuden ydinasioista. Tällainen oikeustieto on tärkeää niin virkamiehille kuin muillekin, jotka työssään tai opiskelussaan tarvitsevat näitä tietoja. Julkisen vallan oikeudelliset perusteet on ajantasainen kokonaisesitys julkisen vallan perusteista. Se kattaa juridiikan yleiset perusteet ja valtiosääntöoikeuden, yleishallinto-oikeuden, kunnallisoikeuden sekä virkamiesoikeuden. Teos tarjoaa oikeudellisen kokonaiskuvan julkisesta vallasta ja sen käyttämisestä sekä organisoimisesta. Teoksessa kiinnitetään erityishuomiota perusoikeusjärjestelmään ja sen merkitykseen oikeuslähteenä julkisen vallan toiminnassa. Kirja toimii käsikirjana julkisessa hallinnossa ja oppikirjana yliopisto- tai ammattikorkeakouluissa. Teokseen sisältyy käyttöä helpottavat yksityiskohtainen sisällysluettelo sekä laaja asiasanahakemisto. Erityisen hyvin kirja sopii hallintotehtäviä hoitavalle tai näitä asioita opiskelevalle, koska painopiste on muualla kuin tuomioistuinten toiminnassa.

Moni asia yliopistoissa muuttuu, kun uutta yliopistolakia aletaan soveltamaan vuoden 2010 alusta lukien. Muutoksen hallinnassa yliopistojen hallinto- ja luottamushenkilöiden on välttämätöntä tuntea uuden lainsäädännön tausta ja sisältö. Yliopistot ovat nykyisin valtion viranomaisia, mutta uuden lain myötä yliopistoista tulee julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Yliopistojen talous ja hallinto on järjestettävä uudella tavalla. Henkilöstö siirtyy virkasuhteesta työsuhteeseen. Uudessa yliopistolaissa säädetään tutkimukseen ja opetukseen, yliopistojen organisaatioon, henkilöstöön, opiskelijoihin, ohjaukseen ja rahoitukseen sekä talouteen liittyvistä seikoista. Tässä jokaisen yliopiston oikeudellisessa perusteoksessa selvennetään uuden lainsäädännön sisältöä ja arvioidaan lainsäädännön vaikutuksia.