Tiina Huttu

Aivomme ovat uskomattoman sopeutumiskykyiset, mutta perua kivikaudelta. Ne eivät ole kehittyneet tekemään meistä onnellisia, vaan pitämään meidät hengissä, eikä niiden pohjimmaisia tehdasasetuksia voi muuttaa. Uupumus on yleensä aivojen terve reaktio suojautua ylikuormitukselta, ei erityinen häiriötila. Jos haluamme voida paremmin, onkin muutettava elämä. Pahoinvointiamme ovat viime vuosina ihmetelleet eri alojen asiantuntijat. Vastaukseksi on tarjottu muun muassa kilpailun kiristymistä, itsekeskeistä kulttuuria, somea ja oireiden herkempää tunnistamista. Juurisyy on kuitenkin se, että olemme tulleet luoneeksi ympäristön, joka on ihmiselle sopimaton. Hulluksi on tullut maailma, emme me. Siksi mielenterveyskriisiä ei nujerreta vain diagnooseilla, terapialla ja oireita lääkitsemällä. Pelkkä yksilöiden nuppihuolto ei auta, kun maailman tuottoisimmat bisnekset orjuuttavat aivomme ja saavat meidät toimimaan itsellemme ja toisillemme vahingollisesti. Kirja auttaa ymmärtämään aivojemme toimintamekanismeja ja antaa vinkkejä tilanteen tasapainottamiseen. Se tarkoittaa ihmisen ikiaikaisten perustarpeiden huomioimista.

Miten ihmeessä vauvasta luotsataan onnellinen aikuinen? Pitääkö vauvalle soittaa Mozartia ja ostaa kalliita leluja, jotta hänestä kasvaa älykäs? Entä tuhoavatko tietokonepelit taaperoni aivot? Mitä voin tehdä, että hiekkalaatikon kauhusta kasvaisi reilu kaveri? Joko pilasin kaiken, kun en jaksanut leikkiä ja raivostuin ruokakaupassa? Elämän suurin onni ja huoli tulevat usein samassa käärössä. Vastuu voi yllättää: kuin olisi tullut valituksi maailman tärkeimpään tehtävään ilman koulutusta saati kokemusta. Netti, ystävät ja suku neuvovat, mutta usein ristiin. Paras neuvoja on lapsi itse - aivan omana yksilönään. Siksi hämmennystä lievittää myös aivojen kehityksen ymmärtäminen. Se on geenejä ja ympäristöä, temperamenttia ja kasvatusta, leikkiä ja syliä. Tiina Hutun ja Kirsi Heikkisen kirjoittama Pää edellä kuvaa aivotutkimustietoon nojautuen, mitä pienessä päässä on milloinkin meneillään. Se kertoo, mitä voit tehdä, jotta lapsen kasvu olisi suotuisaa ja mistä on ihan turha olla huolissaan. Kirjasta selviää myös se, että vanhemmaksi tuleminen muuttaa aivoja - onneksi yleensä parempaan suuntaan. Kasvatus on niin lapsen kuin vanhemman kasvua. Tämä ensimmäinen suomalainen yleistajuinen kirja aivojen kehityksestä ja sen tukemisesta on tarkoitettu paitsi vanhemmille ja tuleville vanhemmille myös muille lapsen tärkeille ihmisille ja kasvattajille. Tiina Huttu on aivojen kehitystä tutkinut neurotieteen lisensiaatti, tiedetoimittaja ja kahden pojan äiti. Kirsi Heikkinen on kahden tyttären äiti ja tiedetoimittaja, jonka erityisala on aivotutkimus. Koulutukseltaan hän on YTM ja työskennellyt myös toimitussihteerinä.