Tiina Mahlamäki

Tutkimuksen tekeminen on luovaa työtä, joka järjestelmällisyyden ja sitkeyden lisäksi vaatii alttiutta heittäytyä, kokeilla ja tunnustella uusia näkökulmia. Tämä kirja toimii oppaana, joka tukee tutkimusprosessia luovan kirjoittamisen menetelmiä hyödyntäen. Kirjassa yhdistyvät teoreettinen tieto, tekijöiden omakohtaiset kokemukset ja kirjoitusharjoitukset. Harjoitusten tavoitteena on kokeilla erilaisia kirjoittamisen tapoja, madaltaa kirjoittamisen kynnyksiä, ja tuoda tekstiin uusia, lukijan mielenkiintoa ylläpitäviä esitystapoja. Luova ja reflektoiva kirjoittaminen tukee tutkijan ajattelua ja argumenttien kehittelyä, auttaa hahmottamaan työn erilaisia vaiheita ja omia työskentelytapoja sekä löytämään tutkimusaiheeseen uusia näkökulmia. Teos on tarkoitettu yliopistolliseksi kurssikirjaksi humanistisille tieteenaloille, kuten historian, kielten, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen oppiaineisiin, mutta teoksen näkökulmia ja harjoituksia voi soveltaa myös vaikkapa yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Kirjan kirjoittajat ovat kolme kirjoittamiseen intohimoisesti ja ennakkoluulottomasti suhtautuvaa tutkijaa. FT Emilia Karjula on kirjailija ja kirjoittamisen opettaja. Dosentti Jaana Kouri on tutkija, kirjailija ja sanataideohjaaja. Dosentti Tiina Mahlamäki on yliopistonlehtori ja tietokirjailija.

Lämminhenkinen tarinallinen tietokirja avaa käsitöiden hurmosta lempeän huumorin sävyttämänä. Neulomisharrastus on kasvattanut suosiotaan Suomessa koko 2000-luvun ajan, ja neulomiseen liittyy valtava määrä erilaisia yhteisöjä, tekniikoita ja historiaa. Syntyy uusia tuottajia, jotka kehräävät ja värjäävät villaa, ja islantilaislangat ostetaan kaupoista tyhjiksi. Milloin neulomisen taito oikeastaan syntyi? Miksi koulukäsitöistä on jäänyt ikäviä muistoja? Entä miten neulominen liittyy feminismiin, sukupuoleen tai luokkaan? Voiko neulominen olla epäeettistä? Miksi neulomiseen on niin helppo hurahtaa? Muun muassa perinteitä, sukupolvia, yhteisöllisyyttä ja uskontoa pohtivan teoksen edetessä valmistuu villapaita, jonka jokainen kerros kantaa tarinaa. Tiina Mahlamäellä on pitkä kokemus kirjoittajana ja tutkijana, ja hän on julkaissut ja toimittanut useita tietokirjoja. Neulominen on hänelle tapa keskittyä, meditoida ja harjoittaa henkisyyttä – sekä samalla saada aikaan jotain konkreettista ja käsinkosketeltavaa.

Kirjailija Kersti Bergroth (Viipuri 1886 - Helsinki 1975) eli erikoisen ja etuoikeutetun elämän. Hän kuului tunnettuihin pappissukuihin ja oli kotonaan kulttuuripiireissä. Hän matkusteli ja asui niin Lontoossa, Pariisissa kuin Roomassa. Hän kirjoitti kirjoja suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi ja puhui sujuvasti useita kieliä. Eevan luokasta kirjoittanut Mary Marck on tunnetuin Kersti Bergrothin monista taiteilijanimistä ja nimimerkeistä. Etenkin karjalaisten rakastama on Bergrothin näytelmä Anu ja Mikko. Kersti Bergrothin tuottelias kirjailijan ura ulottuu vuodesta 1911 vuoteen 1973. Hän kirjoitti romaaneja, viihdettä, nuorisokirjoja, pakinoita, näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia ja lehtijuttuja, käänsi kirjoja ja toimitti aikakausjulkaisuja. Elämäkerta keskittyy henkisen polun kulkijaan ja antroposofiin ja pohtii maailmankatsomuksen, elämäntarinan ja kirjallisen työn yhteen kietoutumista. Dosentti Tiina Mahlamäki on uskontotieteen yliopistonlehtori Turun yliopistossa. Hänen tohtorinväitöskirjansa on Naisia kansalaisuuden kynnyksellä: Eeva Joenpellon Lohja-sarjan tulkinta (SKS 2005). Hän on julkaissut artikkeleita ja toimitettuja teoksia sekä kirjailijamuotokuvan Eeva Joenpellosta, kirjan Kuinka elää ihmisiksi? (SKS 2009).

Kirjoittamisessa on aina mukana kuvittelua, oli tekeillä sitten fiktiivinen teksti tai faktoihin perustuva tietokirja. Kurinalaisuutta puolestaan tarvitaan, että aihe pysyy kasassa ja työ tulee valmiiksi. Luovassa tietokirjoittamisessa molemmat korostuvat - faktoissa on pysyttävä, mutta tekstin ei tarvitse olla tylsää. Kurinalaisuutta ja kuvittelua antaa kymmenen näkökulmaa siihen, mitä luova tietokirjoittaminen voi olla: aloittamisen taitoa, inspiraation vaalimista, eläytymistä ja kuvittelua, yhteisöllistä esseen kirjoittamista, monimuotoista tiedeviestintää, kritiikin kirjoittamista ja kirjallisuuslehtityötä sekä taiteellista tutkimusta ja kokeilevaa tieteellistä kirjoittamista. Kirjoittajat edustavat useita aloja, kuten taidehistoriaa, Suomen historiaa, esitystaidetta ja -tutkimusta, uskontotiedettä, kasvatustiedettä, kirjallisuutta ja kirjallisuudentutkimusta. Tekijät käsittelevät aiheitaan oman työnsä ja persoonansa avulla. Kirjan tausta on Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineessa. Jokaiseen artikkeliin sisältyy kirjoitusharjoitus. Teos soveltuu oppikirjaksi ja itsenäisen kirjoittamisen tueksi.

Eeva Joenpelto (1921-2004) oli 1900-luvun loppupuolen rakastettu kirjailija, jonka teokset saavuttivat niin myyntimenestystä kuin kriitikoiden arvostustakin. Hänet muistetaan erityisesti 1970-luvulla ilmestyneestä Lohja-sarjastaan. Joenpelto tunnetaan myös vahvojen naisten kuvaajana - leima, jota vastaan hän usein pyristeli. Keskeinen arvo Eeva Joenpellon tuotannossa ja elämässä oli kunniallisuus: "Että oltaisiin ihmisiksi." Kuvitettu teos on ensimmäinen elämäkerta pitkän uran tehneestä kirjailijasta, joka julkaisi yli puolen vuosisadan aikana 27 romaania. Monipuoliseen arkisto- ja haastattelumateriaaliin perustuva teos tarjoaa elävän kuvan Joenpellon lapsuusvuosista Sammatissa ja Lohjalla sekä kuljettaa matkalle, jonka myötä Joenpellosta kasvoi arvostettu ja vaikutusvaltainen kirjailija, kantaaottava keskustelija sekä katoavien arvojen puolesta taistelija.

Naisia kansalaisuuden kynnyksellä on ensimmäinen Eeva Joenpellon tuotannosta valmistunut tutkimus. Se valottaa Lohja-sarjan tarjoamaa kuvaa suomalaisuudesta, suomalaisista naisista sekä naisille tarjotuista ja heidän ottamistaan paikoista ja asemista. Tutkimus yhdistää uskontotieteellisen lähestymistavan kirjallisuudentutkimukseen, kulttuurien tutkimukseen ja naistutkimukseen tarjoten siten monitieteisen näkökulman Lohja-sarjan maailmaan. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kansalaisuus, kansallisuus, uskonto ja sukupuoli kietoutuvat toisiinsa ja miten nämä kietoutumiset ilmenevät kaunokirjallisessa tekstissä.