Timo A E Heino

Kirja kertoo isäni Leevi Onni Olavi Heinn kohtalosta Suomen jatkosodan aikana. Hänen sotimisensa Kalastajasaarennon kannaksella, Muatatunturin rinteillä, päättyi puna-armeijan yllätyshyökkäykseen. Syntyneessä taistelussa parivartiossa olleesta joukkueesta kaatui kuusi miestä, joukossa ryhmänjohtaja alikersantti Arpola. Ainoa eloon jäänyt oli isäni, jonka kohtalona oli reiteen haavoitettuna jäädä puna-armeijan sotavangiksi. Kirja kertoo kuulusteluista, pitkästä junamatkasta, leirioloista, ruuasta sekä saksalaisvankien kanssa toimeentulosta, lisäleivän hankkimisesta ja monista työtehtävistä niin suutarina, peltiseppänä kuin pärekaton tekijänä. Tarina päättyy vankien vaihtoon ja kotiin paluuseen Kastanjatielle Turkuun sodan päätyttyä.

Olemme Suomen jatkosodan sotalapsisiirrossa mukana olleita niin sanottuja sotalapsia. Kirja kertoo muistinvaraisesti matkaan lähdöstä, matkasta, kielen oppimisesta, Ruotsin perheistä, toimeentulosta, olosta vieraalla maalla sekä kotiin paluusta. Kirja ei ole dokumentti tarkkojen lukujen ja päivämäärien suhteen, vaan kerronta on pääasiassa pienen pojan muistinvaraisia tuntoja ja mieleen painuneita tapahtumia. Kirjan kuvat kertovat omaa autenttista tarinaansa oloista ja ajasta. Kirja sisältää myös kirjoittajan aiemmin julkaistun sotalapsilaulun Niin muistan sen syntytarinan, nuotit ja sanat.