Timo Heinonen

Suomen alueellista koskemattomuutta ilmasta käsin turvaavien Ilmavoimien ja Rajavartiolaitoksen käytössä on historian saatossa ollut eri alatyypit ja muunnokset yhteenlaskettuna yli 200 erityyppistä lentokonetta ja helikopteria. Käsillä olevassa teoksessa niistä kukin esitellään yksityiskohtaisesti teknisen kehitystyön, hankinnan ja käytön osalta. Kirjasta saa selkeän kuvan siitä, kuinka runsaassa sadassa vuodessa on Suomessa siirrytty kankaalla verhoilluista, avo-ohjaamoisista potkurikoneista kaksinkertaista äänennopeutta kulkeviin, suihkumoottorilla varustettuihin supertietokoneisiin. Kirja on uudelleentoimitettu painos Suomen Ilmavoimamuseon julkaisusarjassa aiemmin julkaistuille Thulinista Hornetiin ja Albatrosista Pilatukseen -teoksille. Uusimmassa painoksessa on täysin uusittu kuvitus, sekä ensimmäistä kertaa mukana Rajavartiolaitoksen käyttämät ilma-alukset. Uusimpana konetyyppinä esitellään F-35-monitoimihävittäjä, jonka Ilmavoimat ottaa käyttöön vuonna 2025.

Aristoteleen Runousopin tulkinnat ovat viimeisten viidensadan vuoden ajan jättäneet lähtemättömät jälkensä länsimaiseen taiteeseen, varsinkin kaunokirjallisuuteen, teatteriin ja oopperaan, mutta myös vaikkapa nykyaikaiseen Hollywood-elokuvaan ja tv-sarjoihin. Teos on ollut niin arvostettu, että ilman sitä taiteemme olisi tyystin toisenlaista. Runousoppi on lyhyt teksti, jonka voi lukea yhdeltä istumalta. Mutta sitä on monestakin syystä vaikea ymmärtää. Siitä on kirjoitettu niin paljon kirjoja, ettei kenelläkään ole aikaa lukea niitä kaikkia. Runousoppi jos mikä tarvitsee tuekseen selitysteoksen. Tämän kirjan tarkoitus on selvittää, mitä Runousopissa sanotaan, mitä sanottu tarkoittaa, miten se on ymmärretty ja miten se ylipäätään voidaan ymmärtää. Lisäksi kirja sisältää aivan uuden, selkeän suomennoksen alkutekstistä. Suomennoksen ovat laatineet Kalle Korhonen ja Tua Korhonen. Kirjan tekijät ovat Aristoteleen ajattelun ja antiikin, draaman ja poetiikan asiantuntijoita.

Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä on ajautunut tilanteeseen, josta voidaan selviytyä vain sairauksia ehkäisemällä. Kuitenkin ehkäisy on lähes aina jätetty pois niin sanotuista priorisointiohjelmista. Näin usein myös karieksen kohdalla. Myös suusairauksien ehkäisy on alettava nähdä yhä selkeämmin yhteiskunnallisena eikä vain terveydenhoidon ongelmana. Syvällistä muutosta tarvitaan niin lainsäädännön, johtamisen kuin elintapojen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin (tai pahoinvoinnin) tasolla. Miksi pitkälle teknologistunut ja historiallisesti ennennäkemättömässä ylellisessä hyvinvoinnissa elävä ihmisyhteisö joutuu satsaamaan miljoonia euroja ja tuhansia ihmistyövuosia suun terveyteen eikä sittenkään yllä tuloksiltaan lähellekään susilauman tasoa. Kuka hoitaa susilauman hampaat, kuka ohjaa ja neuvoo? Suun terveydenhoidossa puhutaan nykyisin erityisen paljon hoidon laadusta, mm. silta- ja implanttihoitojen kohdalla ja totta kai laatueroja on ja laatu on tärkeä asia. Unohtuuko kuitenkin, että näitä hoitoja tehtäessä, että todellinen laatu - alkuperäinen terveys - on jo menetetty.

Karieksen hallinta on tarkoitettu käsikirjaksi kaikille suun terveyden ammattiryhmille sekä oppikirjaksi suuhygienisti ja lähihoitajakoulutukseen.