Timo Kalevi Forss

Eppu Normaalin läpimurtovuosien voimahahmo ja hittinikkari. Mikko Saarela (1958-2019) toimi Eppu Normaalin alkuperäisenä basistina ja keksi yhtyeen nimen. Upea elämäkertateos vie Eppu Normaalin riehakkaisiin nuoruusvuosiin ja sisältää uutta tietoa Suomi-rockin kultakaudesta. Läpimurtovuosina 70-luvun lopulla Saarela sanoitti muun muassa klassikkobiisit ”Njet, Njet”, ”Suomi-ilmiö” ja ”Puhtoinen lähiöni”. Kun basistin hommat Epuissa jäivät, Saarela jatkoi konebändi Organissa ja tämän jälkeen kantriryhmä Freud Marx Engels & Jungissa. Hänen älykkäitä, iskeviä ja humoristisia tekstejään ovat levyttäneet myös muun muassa Popeda, Kaija Koo, Jussi Raittinen, Riki Sorsa ja U-Bayou.

Goottirockin legendojen 30-vuotinen tarina. The 69 Eyes on menestyneimpiä suomalaisyhtyeitä niin kotimaassaan kuin maailmalla, mutta yhtyeen jäsenet ovat aina piiloutuneet mustan nahan, tummanpuhuvan goottirockin ja sarjakuvamaisen kauhukuvaston taakse. Nyt Helsingin vampyyreina tunnetut rokkarit astuvat esiin yön pimeydestä ja kertovat ensimmäistä kertaa koko tarinansa. The 69 Eyesin ura on poikkeuksellinen suomalaisen rockin historiassa. Yhtye on toiminut samalla kokoonpanolla yhtäjaksoisesti yli 30 vuotta ja matka jatkuu edelleen.

Hittinikkarin elämäntarina vihdoin julki. Yö-yhtyeestä ei olisi tullut suomirockin jättiläistä ilman Jussi Hakulista. Hänen kynästään syntyivät yhtyeen tunnetuimmat kappaleet, kuten ”Joutsenlaulu” ja ”Rakkaus on lumivalkoinen”. Jussi Hakulisen (1964-2022) kirjoittamat klassikot tuntee koko Suomen kansa, mutta niiden tekijä on tähän saakka jäänyt vähemmälle huomiolle. Kaivattu elämäkerta kertoo lahjakkaasta lauluntekijästä, joka eli risaisen elämän. Hakulinen oli Yön alkuperäinen kosketinsoittaja, mutta hän jätti yhtyeen jo vuonna 1985. Soolouransa lomassa hän jatkoi kappaleiden kirjoittamista Yölle, vaikka välit laulaja Olli Lindholmin kanssa olivat välillä poikki.

Monet alkuperäiset punkkarit lähestyvät jo eläkeikää. Heillä on lapsia ja lapsenlapsia. Punk on tullut jäädäkseen suomalaiseen kulttuuriin, mutta siitä ei ole juurikaan kirjoitettu lapsille. Nyt on tullut aika korjata tämä puute. Mitä on punk? on lapsille suunnattu tietokirja. Kirja kertoo lapsiystävällisesti, mitä vuonna 1977 syntynyt punkrock on. Punkin ideologiaan kuuluu kapina turhia sääntöjä vastaan. Punkkarit ottavat ohjat omiin käsiinsä tee se itse -periaatteen mukaisesti. Kuka tahansa saattaa perustaa bändin tai pienlehden. Kaikki saavat piirtää, laulaa, soittaa, tanssia, kirjoittaa tai ilmaista itseään. Tämä punkin perusajatus toimii myös osallistavana lastenkirjan aiheena: tarkoitus on saada myös lapsi toimimaan omaehtoisesti. Punk on hauskaa!

Tietokirja kartoittaa 70 vuotta täyttävän Suomen Rauhanpuolustajat ry:n historiaa tähän päivään asti. Teos ei ole perinteinen järjestöhistoriikki, vaan se kertoo kriittisestikin järjestön keskeisimmistä vaiheista vuosikymmen vuosikymmeneltä peilaten sitä kulloisiinkin maailmanpoliittisiin muutoksiin. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet keskeisesti Rauhanpuolustajien toimintaan. Esille nousevat muun muassa 1950-luvulla alkanut ydinasevarustelu, Vietnamin sota, vuoden 1968 Tshekkoslovakian miehitys, 1980-luvun euro-ohjusten aikakausi, Irakin sota ja viimeisimpinä Ukrainan ja Syyrian konfliktit sekä ilmastonmuutokseen liittyvät uhat. Rauhanpuolustajien vuosikymmenet suuntaa katseen myös Euroopan ulkopuolelle, Afrikkaan ja Aasiaan. Rauhanpuolustajat suomalaisena rauhanjärjestönä on saanut osakseen niin kiitosta kuin ankaraa kritiikkiäkin. Kirjassa ääneen pääsevät järjestön keskeisimmät tekijät ka aikalaiskriitikot. Rauhanpuolustajien vuosikymmenet katselee järjestön menneisyyttä enemmän kriittisten kuin nostalgisten linssien läpi. Samalla se muistuttaa rauhan puolesta tehtävän kansalaisjärjestötyön tärkeydestä juuri nyt. Sotiin ja sotateollisuuteen käytetään tänään rahaa enemmän kuin koskaan maailman historiassa ja veriset konfliktit ovat arkipäivää joka maanosassa. Rauhanpuolustajien vuosikymmenet perustelee moniäänisesti, miksi järjestön toiminnalla on merkitystä tänäkin päivänä.

Tähtiartistien kertomia legendoja Juicen kanssa tehdystä yhteistyöstä. Juice Leskinen tunnetaan suurista hiteistään, jotka hän itse lauloi. Ahkerana kynämiehenä Leskinen teki oman tuotantonsa lisäksi myös valtavan määrän kappaleita muille artisteille. Tuntematon Juice Leskinen on tietokirja näistä muille tehdyistä lauluista ja niiden esittäjistä. Mukana tarinat monista jättihiteistä ja unohdetuista helmistä. Jonna Tervomaan iso biisi ”Rakkauden haudalla”, Kojon Euroviisufloppi ”Nuku pommiin”, Mikko Alatalon: ”Mä maalaispoika oon”, Yön ”Ihmisen poika”, Popedan ”Mää ja Tapparan mies”, Apua-orkesterin ”Maksamme velkaa”. Artistit kertovat yhteistyöstään käsittämättömän lahjakkaan mutta myös ristiriitaisena pidetyn Leskisen kanssa.

Suomen mystisimmän rockbändin menestystarina. Leevi and the Leavings ei tehnyt koskaan yhtään keikkaa mutta nousi silti toistuvasti listojen kärkeen. Yhtye jätti järkälemäisen jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin. Tietokirja on jatkoa Timo Kalevi Forssin menestysteokselle Gösta Sundqvist - Leevi and the Leavingsin dynamo (2017), jota on myyty yli 26 000 kappaletta. Leevi and the Leavings oli pitkälti lauluntekijä Gösta Sundqvistin (1957-2003) luomus, mutta visionsa toteuttaakseen hän tarvitsi bändin. Nyt pääsevät ääneen hänen luottomuusikkonsa Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund, jotka kertovat yhtyeen albumien synnystä.

Kansainvälinen megailmiö suomalaisittainTeos esittelee ja taustoittaa sata suomalaista kirjettä kansakunnan kohtalonvuosista tähän päivään. Mitä esimerkiksi Risto Ryti kirjoitti Hitlerille vuonna 1944, tai kuinka nuori Tove Jansson muotoili tuntonsa ihastukselleen? Osa kirjeistä on yleisesti tunnettuja, kuten Urho Kekkosen kuuluisa "Saatanan tunarit" -myllykirje, osa taas ennen julkaisemattomia, sensuroituja tai lähettämättömiä.

Ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Suomirockin suurmiehestä, Leevi and the Leavingsin nerokkaasta Gösta Sundqvistista (1957-2003). Leevi and the Leavings -yhtyeen nokkamies Gösta Sundqvistin (1957-2003) elämäkerta Gösta Sundqvist - Leevi and the Leavingsin dynamo on puuttuva teos suomalaisen populaarikulttuurin kaanonissa. Sundqvist oli värikäs persoona ja Suomi-rockin suurmies. Monista hänen tekemistään lauluista kuten Teuvo, maanteiden kuningas, Pohjois-Karjala ja Mitä kuuluu Marja-Leena? on tullut klassikkoja, joissa suomalainen arkitodellisuus jäsentyy omaperäiseksi lempeän humoristiseksi kokonaisuudeksi. Sundqvistin teksteissä oli myös syvempi pohjavire, jossa nousivat esiin yhteiskunnalliset teemat kuten heikomman puolella oleminen, ympäristönsuojelu ja ihmisoikeudet. Leevi and the Leavingsin lisäksi Sundqvist muistetaan myös Yleisradiolle tekemistään radio-ohjelmista, kuten Koe-eläinpuistosta. Hän teki myös nousujohteisen uran luotsaamansa ja omistamansa jalkapallojoukkueen Johanneksen Dynamon valmentajana ja omistajana. Gösta Sundqvist on Reino Helismaan ja Juha Vainion perinteen jatkaja, joka yhdisti rahvaanomaisen jätkäkulttuurin terävän ironiseen rockkulttuuriin. Pienten piirien kulttisuosikista tuli koko kansan Gösta, joka jätti pysyvän jäljen suomalaiseen sielunmaisemaan. Gösta Sundqvist karttoi julkisuutta ja keikkailua. Elämäkerta pureutuu persoonaan myytin takana. Kirja koostuu Sundqvistin kanssa työskennelleiden sekä ystävien haastatteluista, arkistomateriaalista sekä Sundqvistin laajan tuotannon esittelystä ja analysoinnista.

Tähdet meren yllä -kirja kertoo suomalaisen tangon tarinan keskittyen 60-luvun kultakaudelle. Se esittelee ilmiötä niin jokamiesluokan tanssina kuin monikerroksisena kulttuurisena ilmiönä. Tango on jättänyt musiikin lisäksi pysyvät jäljet muun muassa suomalaiseen elokuvaan aina Suomi-filmistä Aki Kaurismäkeen ja Markku Pölöseen. Sen vaikutus näkyy myös teatterissa, tanssitaiteessa ja kirjallisuudessa. Tähdet meren yllä esittelee keskeisimmät säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat kuten Toivo Kärjen, Unto Monosen, Reino Helismaan, Juha Vainion, M. A. Nummisen ja Pedro Hietasen. Solisteista mukana ovat muun muassa Henry Theel, Olavi Virta, Reijo Taipale, Eino Grön, Taisto Tammi, Topi Sorsakoski, Rainer Friman, Jari Sillanpää, Tuomari Nurmio, Marita Taavitsainen, Arja Koriseva, Yona ja Kyösti Mäkimattila. Ääneen pääsevät myös tangokulttuuriin vaikuttaneet kirjailijat, näyttelijät, tuottajat, koreografit ja ohjaajat. Timo Kalevi Forss (s. 1967) on helsinkiläinen tietokirjailija, toimittaja ja muusikko. Hän on julkaissut muun muassa tietokirjan "Gösta Sundqvist - Leevi and the Leavingsin dynamo" sekä rocklyriikka-antologian "Alumiinikuu". Hänet tunnetaan myös lauluntekijänä ja hänen tekstejään ovat esittäneet muun muassa Danny ja Muska.

Hittinikkarin elämäntarina vihdoin julki. Yö-yhtyeestä ei olisi tullut suomirockin jättiläistä ilman Jussi Hakulista. Hänen kynästään syntyivät yhtyeen tunnetuimmat kappaleet, kuten ”Joutsenlaulu” ja ”Rakkaus on lumivalkoinen”. Jussi Hakulisen (1964-2022) kirjoittamat klassikot tuntee koko Suomen kansa, mutta niiden tekijä on tähän saakka jäänyt vähemmälle huomiolle. Kaivattu elämäkerta kertoo lahjakkaasta lauluntekijästä, joka eli risaisen elämän. Hakulinen oli Yön alkuperäinen kosketinsoittaja, mutta hän jätti yhtyeen jo vuonna 1985. Soolouransa lomassa hän jatkoi kappaleiden kirjoittamista Yölle, vaikka välit laulaja Olli Lindholmin kanssa olivat välillä poikki.