Timo Laitinen

Seitsemänkymmenluku jäi autohistoriassakin mieleen lähinnä öljykriisinsä vuoksi. Kahdeksankymmenluvun meno oli tasaisempaa, mutta kyllä siitäkin omia tapahtumiaan löytyy. Uusia automerkkejä ilmaantui markkinoillemme Kaukoidästä ja vanhoja tuttuja jäi pois. Venäläinen Lada jatkoi menoaan myyntitilastojenkärjessä. Tuttu piilofarmari-ilmiö oli tarkoitus rajata tarkemmilla säännöillä 70-luvulle. Se kuitenkin putkahti esiin taas 80-luvulla isojen jenkkifarmareitten muodossa, kun keksittiin sopivia aukkoja lainsäädännössä. Vanhojen autojen harrastus astui kokonaan uuteen vaiheeseen, kun vähintään 25 vuoden ikäisten autojen maahantuonti helpottui vuosikymmenen lopulla. Eipä olisi aikaisemmin uskonut, että suomalaisesta rekisteristä löytyi tuolloin kymmeniä Rolls-Royceja!

Auto 70-luvulla kertoo hevosvoimahirviöiden, saastenormien, turvapuskureiden ja polttoainesäästöjen rehevästä vuosikymmenestä sanoin ja kuvin, suomalaisesta näkökulmasta. Samalla kun kirja seuraa vanhan autoteollisuuden reaktioita uusien kilpailijoiden tuloon ja olosuhteiden rajuihin muutoksiin, suhteuttaa se nuo ilmiöt suomalaiseen arkeen.1970-luku oli myös muutosten aikaa auto- ja liikennehistoriassa Suomessa ja muualla maailmassa. Vapaista nopeuksista siirryttiin 80 km/h -yleisrajoituksen kautta pysyviin tiekohtaisiin nopeusrajoituksiin. Liikennekuolemat kävivät 70-luvun alussa huipussaan, maassamme menehtyi noin 1200 tielläliikkujaa vuodessa. Säädettiin turvavyöpakon kaltaisia lakeja, joita vastustettiin kiivaasti mutta jotka tänä päivänä ovat itsestäänselvyyksiä.