Timo Miettinen

Moderni demokratia on kehittynyt tiiviissä suhteessa aikaan. Sen ytimessä ovat olleet niin historian kriisit, kumoukset ja katkokset kuin ajatus historian edistymisestä ja parempien tulevaisuuksien kuvittelemisesta. Toisen maailmansodan jälkeen demokraattisen kulttuurin ytimeen ovat nousseet menneisyyden hallinnan ideat. Mutta mitä kaikkea demokratian aikakäsitykseen lopulta kätkeytyy? Demokratian aika esittää uuden tulkinnan modernin kansanvallan ideasta ja historiasta. Äänioikeuden tai edustuksellisuuden kaltaisten ilmiöiden sijaan kirja lähestyy demokratiaa ajattelutapana, jonka ytimessä ovat kilpailevat käsitykset ajan luonteesta ja historian suunnasta. Yliajallisen teorian sijaan demokratia onkin ymmärrettävä aateperintönä, jota määrittää kamppailu historian suunnasta. Samalla se kantaa mukanaan tiettyjen historiallisten kokemusten perintöä.

Secundino Hern ndez's (b. Madrid, 1975; lives and works in Madrid und Berlin) paintings and works on paper blend figuration and abstraction, the linearity of drawing and exuberant color, minimalism and gesture. Slowly and methodically moving across the canvas, Hern ndez sets down sinuous lines and marks, using a brush or applying the paint straight from the tube before rinsing and scratching off the surfaces. The resulting compositions feel organized yet charged with explosive energy and evince manifold references: a physicality reminiscent of Action Painting, cartoon-style terse figuration, and passages that bring to mind Old Masters and especially the Spaniards El Greco and Vel zquez.

Uuden maailman luojat on kertomus poliittisesta alkemiasta, jolla hajanaisista alamaisista muovattiin yhtenäisiä kansakuntia. Teos vie lukijan keskelle nationalismin historian keskeisiä käännekohtia aina 1500-luvun Englannista Ranskan vallankumoukseen ja sitä seuranneiden vuosisatojen poliittiseen kuohuntaan. Kirja purkaa nationalismin salatun voiman: se ei ole vain politiikkaa, vaan tapa hallita aikaa. Kun moderni maailma muuttui yhä pirstaleisemmaksi, nationalismi lupasi jatkuvuutta ja ankkuroi yksilön osaksi historian suurta liikettä. Nykyään tuo liike on kääntynyt sisäänpäin: sitä määrittävät rajojen vartiointi ja linnoitettu nostalgia. Uuden maailman luojat on välttämätön teos jokaiselle, joka haluaa ymmärtää nykypäivän valtioiden nousua ja uhoa - sitä, miksi kansakunnan idea pysyy pystyssä, vaikka sen kuolemaa on ennustettu kerran toisensa jälkeen.

In Time of Democracy, Timo Miettinen takes readers on a fascinating journey through the history of democratic ideas, showing how our political systems are deeply shaped by the way we understand the past, imagine the future, and live in the present. From Renaissance thinkers such as Machiavelli to modern ideas of crisis and revolution, the book traces how democracy emerged from a new understanding of change, human agency, and historical progress. Miettinen defends the openness of the future against both totalitarian visions and nostalgic retreats, showing how democracy withers when history is used to shut down alternatives. Accessible, sharp, and packed with thought-provoking examples, Time of Democracy is perfect for students looking to connect big ideas from political theory, history, and philosophy to real-world issues, or simply curious about how time and history shape the way we live together. Whether you're studying democracy, European politics, or just curious about how time shapes the way we live together, this book offers fresh tools to think critically and creatively about the future of democratic life.

In Time of Democracy, Timo Miettinen takes readers on a fascinating journey through the history of democratic ideas, showing how our political systems are deeply shaped by the way we understand the past, imagine the future, and live in the present. From Renaissance thinkers such as Machiavelli to modern ideas of crisis and revolution, the book traces how democracy emerged from a new understanding of change, human agency, and historical progress. Miettinen defends the openness of the future against both totalitarian visions and nostalgic retreats, showing how democracy withers when history is used to shut down alternatives. Accessible, sharp, and packed with thought-provoking examples, Time of Democracy is perfect for students looking to connect big ideas from political theory, history, and philosophy to real-world issues, or simply curious about how time and history shape the way we live together. Whether you're studying democracy, European politics, or just curious about how time shapes the way we live together, this book offers fresh tools to think critically and creatively about the future of democratic life.

Euroopan unionia on luonnehdittu historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi. Mikä on sen onnistumisen salaisuus? Ajatus Euroopasta poliittisena yhteisönä ei ole vain toisen maailmansodan jälkeinen keksintö. Se on erottamaton osa itse modernin eurooppalaisen valtiojärjestyksen kehittymistä aina uuden ajan alusta lähtien. Sen luonteeseen ovat vaikuttaneet käsitykset niin vallan olemuksesta, oikeuden luonteesta kuin historian suunnastakin. Tässä tarinassa erityinen rooli on ollut taloudella. 1700- luvulla kehittyneen ajattelutavan mukaan juuri taloudelliset siteet, kuten kaupankäynti, olivat Euroopan paras toivo kestävän rauhanjärjestyksen muodostamiseksi. Ajatus Euroopasta ”liberaalina rauhanprojektina” on kuitenkin mainettaan monisyisempi rakennelma, jonka jännitteet ovat läsnä myös nyky-Euroopassa. Kirja on yleistajuinen johdatus Eurooppaan poliittisena yhteisönä, sen filosofisiin ja aatehistoriallisiin juuriin aina antiikista lähtien. Juuri tähän teokseen kenen tahansa Euroopasta kiinnostuneen lukijan kannattaa tarttua. FT, dosentti Timo Miettinen (s.1981) toimii tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut laajasti eurooppalaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan. Miettinen on kysytty asiantuntija ja tunnettu Eurooppa- ja EU-asioiden kommentaattori kotimaisessa mediassa.

Moderni demokratia on kehittynyt tiiviissä suhteessa aikaan. Sen ytimessä ovat olleet niin historian kriisit, kumoukset ja katkokset kuin ajatus historian edistymisestä ja parempien tulevaisuuksien kuvittelemisesta. Toisen maailmansodan jälkeen demokraattisen kulttuurin ytimeen ovat nousseet menneisyyden hallinnan ideat. Mutta mitä kaikkea demokratian aikakäsitykseen lopulta kätkeytyy? Demokratian aika esittää uuden tulkinnan modernin kansanvallan ideasta ja historiasta. Äänioikeuden tai edustuksellisuuden kaltaisten ilmiöiden sijaan kirja lähestyy demokratiaa ajattelutapana, jonka ytimessä ovat kilpailevat käsitykset ajan luonteesta ja historian suunnasta. Yliajallisen teorian sijaan demokratia onkin ymmärrettävä aateperintönä, jota määrittää kamppailu historian suunnasta. Samalla se kantaa mukanaan tiettyjen historiallisten kokemusten perintöä.

Andr Butzer (b. Stuttgart, 1973; lives in Berlin) rose to renown with pictures he describes as " science fiction expressionism" and iconic characters like the " Peace Siemense," the " Men of Shame," or the " Woman" as well as seemingly abstract compositions. Artistic predecessors he admires and emulates include Walt Disney, Edvard Munch, Henri Matisse, Friedrich H lderlin, and Henry Ford. Butzer's utopian artistic vision is anchored in the fictional place " NASAHEIM", a kind of pilgrimage destination in outer space. Yet his paintings should not be mistaken for illustrations of narrative structures; they articulate something that could not be said before. Similes of a sort, they embody the forever recurring extremes of history as emblems of human existence.

Euroopan unionia on luonnehdittu historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi. Mikä on sen onnistumisen salaisuus? Ajatus Euroopasta poliittisena yhteisönä ei ole vain toisen maailmansodan jälkeinen keksintö. Se on erottamaton osa itse modernin eurooppalaisen valtiojärjestyksen kehittymistä aina uuden ajan alusta lähtien. Sen luonteeseen ovat vaikuttaneet käsitykset niin vallan olemuksesta, oikeuden luonteesta kuin historian suunnastakin. Tässä tarinassa erityinen rooli on ollut taloudella. 1700- luvulla kehittyneen ajattelutavan mukaan juuri taloudelliset siteet, kuten kaupankäynti, olivat Euroopan paras toivo kestävän rauhanjärjestyksen muodostamiseksi. Ajatus Euroopasta ”liberaalina rauhanprojektina” on kuitenkin mainettaan monisyisempi rakennelma, jonka jännitteet ovat läsnä myös nyky-Euroopassa. Kirja on yleistajuinen johdatus Eurooppaan poliittisena yhteisönä, sen filosofisiin ja aatehistoriallisiin juuriin aina antiikista lähtien. Juuri tähän teokseen kenen tahansa Euroopasta kiinnostuneen lukijan kannattaa tarttua. FT, dosentti Timo Miettinen (s.1981) toimii tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut laajasti eurooppalaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan. Miettinen on kysytty asiantuntija ja tunnettu Eurooppa- ja EU-asioiden kommentaattori kotimaisessa mediassa.

Husserl and the Idea of Europe argues that Edmund Husserl’s late reflections on Europe should not be read either as departures from his early transcendental phenomenology or as simple exercises of cultural criticism but rather as systematic phenomenological reflections on generativity and historicity. Timo Miettinen shows that Husserl’s reflections on Europe contain his most compelling and radical interpretation on the intersubjective, communal, and historical dimensions of phenomenology. Husserl and his generation worked in the aftermath of World War I, as Europe struggled to redefine itself, and he penned his late writings as the clouds of World War II gathered. Decades later, the fall of the Soviet Union again altered the continent’s identity and its political and economic divisions. Miettinen writes as a European involved in the question of Europe, and many of the recent authors and critics he addresses in this work—such as Michel Foucault, Jacques Derrida, and Giorgio Agamben—likewise deeply engaged with this new problem of European identity. Husserl and the Idea of Europe interprets key concepts of Husserl’s late philosophy in new, compelling ways. The book illuminates the multifaceted problem of the idea of European rationality, and it defends novel conceptions of universalism and teleology as necessary components of radical philosophical reflection.

Husserl and the Idea of Europe argues that Edmund Husserl’s late reflections on Europe should not be read either as departures from his early transcendental phenomenology or as simple exercises of cultural criticism but rather as systematic phenomenological reflections on generativity and historicity. Timo Miettinen shows that Husserl’s reflections on Europe contain his most compelling and radical interpretation on the intersubjective, communal, and historical dimensions of phenomenology. Husserl and his generation worked in the aftermath of World War I, as Europe struggled to redefine itself, and he penned his late writings as the clouds of World War II gathered. Decades later, the fall of the Soviet Union again altered the continent’s identity and its political and economic divisions. Miettinen writes as a European involved in the question of Europe, and many of the recent authors and critics he addresses in this work—such as Michel Foucault, Jacques Derrida, and Giorgio Agamben—likewise deeply engaged with this new problem of European identity. Husserl and the Idea of Europe interprets key concepts of Husserl’s late philosophy in new, compelling ways. The book illuminates the multifaceted problem of the idea of European rationality, and it defends novel conceptions of universalism and teleology as necessary components of radical philosophical reflection.

Helsingin yliopiston uskontotieteen professorin, samanismin tutkija Juha Pentikäisen ja Suomen 84 kalliomaalauksesta 25 löytäneen arkeologi Timo Miettisen kiehtova teos avaa uusia näkökulmia Suomen vanhimman kuvakielen merkkeihin. Paikan pyhä kokemus on syy, miksi kivikauden ihminen on kallioon maailmankuvaansa punamullalla maalannut. Useat kalliomaalaukset sijaitsevat kuten Lapin seidat ihmishahmoisten profiilikallioiden äärellä, joista Astuvansalmen Ukko on vaikuttavin. Vertailu monivärikuvin Siperian ja Lapin noitarumpuihin antaa aiheen pitää kalliotaidetta samaanien laatimana kirjana pyhän kokemuksista. Teos paikantaa kalliotaiteemme Cromagnon-ihmisen 30 000 vuotta sitten luomien luolamaalausten kentässä.