Timo Niitemaa

Akateemikko Olavi Granö (1925-2013) muistetaan hänen roolistaan nykymuotoisen suomalaisen tiedepoliittisen järjestelmän rakentajana. Granön ajatukset tieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta vaikuttivat keskeisesti järjestelmää toteuttavan Suomen Akatemian uudistamiseen ja kehitykseen. Granö oli myös eturivin maantieteen tutkija, tieteenfilosofi ja arvostettu yliopistomies sekä suurten tiede- ja tutkimushankkeiden ideoija ja organisaattori. Hänen roolinsa Saaristomeren ja merenkulun tutkimuksen kehittäjänä oli niin ikään ratkaisevan tärkeä. Granötä voi pitää suomalaisen ympäristötutkimuksen ja ympäristön suojelun pioneerina ja hän ehti jättää pysyvän jäljen myös Suomen ja Viron tiedeyhteistyöhön. Myöhempinä vuosinaan hän puolusti yliopistoinstituution asemaa Turun yliopiston kanslerina ja omistautui isänsä J. G. Granön, maailmankuulun maantieteilijän, tieteellisen perinnön vaalimiseen. Olavi Granön elämä tarjoaa tuoreen ja monitahoisen näkökulman tieteen ja tutkimuksen arvoihin, akateemisiin yhteisöihin ja koko 1900-luvun yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Turun yliopiston tiedottajana toimiva kirjoittaja on poiminut vuonna 1920 perustetun Turun yliopiston historiasta kiinnostavia tapahtumia ja persoonoita, joihin liittyvät tarinat avaavat mielenkiintoisella tavalla paitsi yliopiston toimintaa, myös ajan ja yhteiskunnan ilmiöitä. Oman lukunsa saavat mm. rehtori, akateemikko ja runoilija V. A. Koskenniemi, kirjailija ja kirjastomies Volter Kilpi, suuret lahjoittajapersoonat Heikki Huhtamäki ja Heikki Kestilä, Joutsenen kullankaivajaveljekset, naistähtitieteilijä Liisi Oterma sekä rehtori, kansleri ja kulttuurivaikuttaja Tauno Nurmela. Kirja sisältää myös kirjoittajan isän, Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin historiantutkijoihin kuuluvan professori Vilho Niitemaan pienoiselämänkerran.

Onko kasvihuoneilmiö bluffia? Löytyykö tähtien takaa elämää? Ratkaiseeko geenimanipulointi ihmiskunnan ravinto-ongelman? Voiko kuorsauksen vangita matemaattiseen kaavaan? Mikä on lain tarkoitus? Löytääkö historiantutkija totuuden? Palveleeko tiede ihmistä vai globaalitalouden voittoja? Tieteellisellä tutkimuksella on tänään ennennäkemätön vaikutus kaikilla elämän aloilla. Samalla kansalaisten on entistä vaikeampi saada selvää yhä pienemmiksi erityistiedon alueiksi pirstaloituvan tieteen tuloksista. Tiede ja tutkijoiden näkemykset kiinnostavat kuitenkin ihmisiä jopa enemmän kuin vaikkapa viihteen ja urheilun ilmiöt. Tieteen popularisointi - tutkimusten tulosten saattaminen ymmärrettävään muotoon - on kasvava haaste tutkijoille ja tiedeviestinnälle. Jotta demokratia voi toteutua, pitää kansalaisten voida muodostaa aidosti oma käsityksensä tutkimuksen tuloksista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tiedettä ihmisen mitalla sisältää esimerkkejä eri tieteenalojen kansanomaistamisesta sekä pohdiskelua tieteen ja sen tunnetuksitekemisen eettisistä ongelmista. Kirjassa luodaan myös katsaus tiedeviestinnnän historiaan Sokrateen päivistä Internet-aikaan. Kirja tarjoaa yliopistotiedottajan ja tiedetoimittajan näkökulman tieteen popularisointiin.