Timo Soikkanen

Rauha loi turkulaisiin toivoa, mutta ankeat olot, pula ja epävarmuus jatkuivat. Äskeinen vihollinen koettiin edelleen uhkaavaksi, mutta sitä ei saanut ääneen sanoa. Isänmaallisten turkulaispiirien perustama viihde- ja kulttuurilehti Mitä NYT yritti, mutta lehti lakkautettiin. Epävarmuuden keskellä järjestettiin vaalit, joissa maan alta nousseiden kommunistien johdolla vaadittiin politiikan täyskäännöstä. Äänestäjien enemmistö luotti kuitenkin ”vanhoihin puolueisiin”. Silti Turusta tuli yksi maan punaisimmista kaupungeista. Kirja kuvaa miten sodasta kärsineille turkulaisille sekä tuhansille rintamalta palaaville ja evakoille yritettiin turvata toimeentulo ja asunnot. Miten selvittiin talousahdingosta, jota raskaat sotakorvaukset eivät suinkaan helpottaneet. Ja miten kaupungin talouselämä, koulumaailma ja kulttuuri, viihde ja urheilu kaikesta huolimatta elpyivät nopeasti. Toimituskunta: Ari Hakulinen, Tapani Kunttu, Veikko Laakso, Veikko Luostarinen, Harri Raitis, Timo Soikkanen, Toimittaja Timo Niitemaa. Kuvat ja taitto Juha Lukala, Rauno Lahtinen.

Saksan keisarillisen armeijan luutnantti Fritz Güthin muistelmissa lukijalle avautuu monta erilaista maailmaa: ensimmäisen maailmansodan itärintama,venäläisten sotilassairaaloiden ja vankileirien olot, loputtoman kotiinpaluun odotus. Moskovassa Güth kohtaa Venäjän vallankumoustaistelut ja bolsevikit. Suomessa hän joutuu sisällissodan kaaoksen keskelle. Juna ylittää Suomen rajan juuri sisällissodan alettua. Tampereella junan johtoon asettuu Aarne Orjatsalo. Matka punaisen Suomen läpi avaa mielenkiintoisennäkymän sisällissodan tapahtumiin ulkomaalaisen näkökulmasta. Punaisessa Turussa kaikki kääntyy päälaelleen; vangit elävät suorastaan yltäkylläisyydessäkummankin puolen tehdessä voitavansa heidän eteensä. Vierailulistat ovat täynnä ja suuntautuvat läänin entisen kuvernöörin kodista punaisten johtomiesten koteihin. Viehkeät turkulaisneidot ja vanhemmat daamit kietovatvangit pauloihinsa ja Fritz löytää lopulta rakkaansakin Turusta; avioliitto solmitaan muutamaa vuotta myöhemmin. Tuskin missään on kuvattu näin herkullisesti Turun seurapiirielämää sisällissodan aikana.

Turun yliopiston synnyn taustalla on perinteisesti nähty kielitaistelu ja "Helsingin yliopiston kieliolot". Tämä teos avaa toisen näkökulman. Liikkeelle lähdetään Turusta kesällä 1913. Venäjän-kysymys hallitsee täysin Suomen politiikkaa. Turussa vallitsee täydellinen hiljaisuus yliopistoasiassa samaan aikaan, kun muualla Suomessa on jo vuosia kilpailtu yliopistosta. Uuden Auran päätoimittaja K. N. Rantakari sekä tuleva pääministeri ja "sotasyyllinen" T. M. Kivimäki matkustavat puolisalaisesti Kaukaasiaan, Araratin maisemiin, tutustumaan vähemmistökansojen kulttuurioloihin. Rantakarin kiehtova matkakertomus muuntuu Turun yliopiston syntysaagaksi. Heti palattuaan matkalta Rantakari sinkoaa maailmalle aloitteen, joka myöhemmin tunnetaan "syntysanoina". Syynä ei ole kielitaistelu vaan Rantakarin vakuuttuminen venäläistämisen ulottamisesta Helsingin yliopistoon. Muiden vähemmistökansojen yliopistot on jo venäläistetty. Rantakarin ajattelussa "kulttuurien taistelu" on keskeisellä sijalla. Viipuri ja Turku ovat eturintamassa. Valta ja varat Suomessa ovat venäläisillä ja suomenruotsalaisilla. Ainoa keino on kerätä rahat suomenkieliseltä rahvaalta. Yksityinen yliopisto olisi myös paremmin suojassa venäläistämispyrkimyksiltä kuin valtion yliopisto. Kirja siirtyy nyt ajattelusta toimintaan samalla kun Rantakari siirtyy Turusta Viipuriin. Hänellä on jännittävä kaksoisagentin rooli. Maaliskuun vallankumous ja itsenäistyminen ratkaisevat Venäjän-kysymyksen. Kielitaistelu valtaa alaa - ja peittää itsenäisessä Suomessa alleen Rantakarin alkuperäiset motiivit.

Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkasen kaskujenkeräilyharrastus on tuottanut jo toisen kokoelman. Kaskuakatemia 2 johdattelee lukijansa huumorin käsitteen ja olemuksen kautta turkulaisen akateemisen huumorin erityispiirteisiin. Kirjoittajan oppaana ja innoittajana on ollut karjalaisvelmu Tauno Nurmela, johon Soikkanen tutustui väitöskirjaa tehdessään Turun yliopiston kirjaston kellarin työkammioissa 1980-luvun alkuvuosina. Rikkaan Turun yliopistoon liittyvän kaskuperinteen ohella Soikkanen luo kirjassaan katsauksen huumoriin ja humoristisiin piirteisiin vanhan Turun Akatemian elämässä aina 1600-luvulta alkaen. Piirrokset Mika Rantanen.