Timo Tikkala

Kaikki tiet vievät Roomaan! Tätä lentävää lausetta käytettiin jo keskiajalla. Lausahduksen voi ajatella viittaavan siihen, että roomalaiset rakensivat satojen tuhansien kilometrien pituisen tieverkoston, jonka ansiosta valtakunnan kaukaisimmastakin kolkasta oli yhteys pääkaupunkiin. Osa roomalaisten rakentamista teistä on olemassa ja kuljettavissa tänäkin päivänä, kuten Roomasta etelään johtava Via Appia, ”teiden kuningatar”. Tiet olivat keskeinen tekijä Rooman valtakunnan kasvussa ja menestyksessä. Niitä pitkin liikkuivat paitsi ihmiset, kauppatavarat ja sotajoukot, myös tieto ja erilaiset kulttuurivaikutteet. Eurooppalaiseen kulttuuriin perehdyttäessä kaikki tiet johtavat edelleen Roomaan. Antiikin kreikkalaiset loivat eurooppalaisen kulttuurin perustan, jota roomalaiset kehittivät eteenpäin ja jonka roomalaiset levittivät koko laajan valtakuntansa alueelle. Vähitellen antiikin perintöön pohjautuva kulttuuri levisi Rooman valtakuntaa laajemmallekin alueelle. Jos haluaa tuntea ja ymmärtää länsimaista kulttuuria, täytyy tuntea Roomaa. Kirjassa on kolme osaa. Kirjan ensimmäinen osa palvelee kaikkia Roomaan matkaavia, jotka haluavat tutustua ikuisen kaupungin monikerroksellisen historian tuottamiin kohteisiin. Se toimii matkaoppaana, jonka pohjalta Roomaan matkaavat voivat suunnitella itselleen kaupunkikierroksia. Toisessa eli kronologisessa osassa luodaan katsaus Rooman vaiheisiin kaupungin perustamisesta Länsi-Rooman tuhoon. Tämä auttaa lukijaa jäsentämään ajankulkua ja toimii perustana sitä seuraavalle, temaattiselle osalle, jossa syvennytään tarkastelemaan Rooman historian ja kulttuurin keskeisiä teemoja. Tervetuloa siis matkalle eurooppalaisen kulttuurin lähteille! Viam carpamus! Kirjoittajat:Heikki Jokinen on Forssan yhteislyseon historian ja yhteiskuntaopin lehtori ja apulaisrehtori. Forssassa antiikin Kreikan ja Rooman kursseja on lukiolla pidetty jo vuodesta 1979 alkaen. Heikki on ollut mukana opiskelijoiden antiikin Kreikan ja Rooman matkoilla vuodesta 2004 alkaen. Heikki on toiminut matkaoppaana myös aikuisten matkoilla Ateenassa ja Roomassa. Harrastukset kuntoilu ja kulttuurimatkailu. Heikki seuraa intohimoisesti kilpapyöräilyä ja varsinkin italialaista jalkapalloa. Forza Roma. Ossi Kokkonen on Porkkalan lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori ja apulaisrehtori. Ossi on kokenut oppikirjailija, ja on ollut mukana lähes kahdenkymmenen peruskoulun ja lukion oppikirjan teossa. Ossi on järjestänyt Rooman ja Kreikan opintomatkoja lukiolaisille kymmenen vuoden ajan. Harrastukset lukeminen ja juoksu. Ilkka Kuivalainen on Ressun lukion latinan ja historian lehtori Helsingissä. Lisäksi hän on opettanut antiikin kulttuuria ja klassillista arkeologiaa Helsingin yliopistossa sekä vastaa sen Pompeji-projektissa Marcus Lucretiuksen talon seinämaalauksista ja veistoksista. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat näiden ohella muun muassa pompejilainen Bacchus sekä antiikin jälkivaikutus Suomessa. Hän on ollut vuodesta 1995 lähtien Roomassa useilla opintomatkoilla ja kursseilla sekä johtanut itse niitä. Suvi Randen on historian, yhteiskuntaopin ja latinan lehtori Järvenpään lukiossa. Suvi on järjestänyt lukiolaisille opintomatkoja Roomaan vuodesta 2010. Opetustyön lisäksi Suvi kirjoittaa oppikirjoja sekä tekee tutkimusta. Timo Tikkala opettaa Kemin lyseon lukiossa historiaa, yhteiskuntaoppia ja filosofiaa. Timo on myös oppikirjailija, ja on ollut kirjoittamassa kirjoja peruskouluun ja lukioon. Timoa yhdistää Italiaan siellä suoritetut opinnot, erilaiset koulu- ja tutkimusprojektit sekä kiinnostus maan historiaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin. Italia on Timolle myös paikka rentoutua ja nauttia elämästä.

Sivullisia-esseekokoelma risteilee Italian 1900-luvun historiassa. Päähuomion saavat henkilöt, jotka ovat jääneet jostain syystä pimentoon. Italiassa he eivät ole tuntemattomia, mutta Suomessa tilanne on osaksi toinen. Tarkastelukulma kulkee suurten poliittisten linjojen taustalla kulkevissa henkilötarinoissa, joiden kautta lähestytään ajankuvaa. Sivullisen huomioita sivullisista. Historiassa yksilöt esitetään usein joukkona, jotka seuraavat yhteiskunnan tapahtumia sokeana laumana. Todellisuudessa yksinkertaistettujen tapahtumien keskellä toimii ajassaan eläviä ihmisiä, jotka yrittävät selvitä monenlaisin keinoin sodasta, rauhasta, arjesta ja juhlasta. He elävät elämäänsä niillä reunaehdoilla, joita aika tapahtumineen heille tarjoaa. Suurin osa kirjassa käsiteltyjen henkilöiden vaiheista sijoittuu toisen maailmansodan viimeisiin vuosiin, joiden aikana fasistinen Italia rapistui sisällissodan päätteeksi. Ajanjakso on yksi Italian historian kipupisteistä. Osa kirjan henkilöistä on ollut lähellä vallan ydintä, toiset taas on nostettu jalustalle vasta kuolemansa jälkeen. Lähes kaikille on ollut yhteistä se, että he ovat joutuneet perustelemaan omia tekojaan moraalinsa ja yhteiskunnan arvojen ristipaineessa. Palkittu kirjailija Primo Levi varttui fasistisessa Italiassa, jossa juutalaisuus ei aluksi leimannut ihmisiä. Rasismista tuli kuitenkin osa fasismia ennen toista maailmansotaa. Miten juutalaisvainot kytkeytyivät italialaiseen fasismiin? Millainen oli Levin elämäntarina keskitysleireillä ja sen jälkeen? Entä millaisen vastaanoton Levin keskitysleirimuistot saivat sodan jälkeisessä Italiassa? Mussolinille uskollisuutta vannonut Giorgio Perlasca päätyi pelastamaan juutalaisia keskitysleireiltä. Naispartisaani Ada Gobetti taisteli vapauden ja tasa-arvon puolesta. Miksi he vaaransivat oman ja läheistensä hengen nousemalla kapinoimaan valtaapitäviä vastaan? Millaisen jälkimaineen partisaanit ja juutalaisia auttaneet italialaiset ovat saaneet? Vallan liepeiltä tipahdetttin myös unohdukseen tai mustamaalattavaksi. Mitä tapahtui Mussolinin suosikkilapselle Eddalle ja hänen aviomiehelleen Galeazzo Cianolle? Kirjassa tarkastellaan Mussolinin rakastajattaren Clara Petaccin tarinaa, joka päättyi Milanon Piazzale Loreton hirttäjäisiin. Kuka oli lopulta Clara Petacci ja miten kuva hänestä on muuttunut sodan jälkeen? Entä mitä kuuluu fasistiselle perinnölle nyt, kun sata vuotta on kulunut marssista Roomaan? Tarina pyhästä Maria Gorettista valottaa, mitä on modernin pyhyyden takana? Miten tuntemattomasta ja köyhästä tytöstä tuli sodan jälkeisessä Italiassa katolisen kirkon lapsipyhimys, joka kokemansa perusteella nostettiin puhtauden, anteeksiantamisen, tyttöjen ja raiskattujen suojelijaksi. Muusikko Fabrizio De Andren myötä matkataan sodan jälkeiseen Italiaan. De Andresta huokuu anarkia yhteiskunnan rakenteita ja toisaalta inhimillisyys yhteiskunnan varjossa eläviä kohtaan. Hänen laulujensa kautta tarkastellaan opiskelijaradikalismia ja yhteiskunnallista levottomuutta. Laura Lahdensuu on suomentanut kirjaan kolme De Andren tekstiä. Kuvituksen kirjaan on tehnyt taiteilija Enrico Mazzone. Timo Tikkala on historian, yhteiskuntaopin ja filosofian opettaja sekä tietokirjailija. Häntä yhdistää Italiaan siellä suoritetut opinnot, erilaiset koulu- ja tutkimusprojektit sekä kiinnostus maan historiaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin.