Tini Sauvo

Tini Sauvo on kiertänyt useissa Latinalaisen Amerikan maissa sekä eri puolilla Afrikkaa ja Kaukoitää, enimmäkseen yksin ja vailla tarkkoja suunnitelmia. Tämän kirjan aiheena ovat hänen kaksi pitkää matkaansa Afrikkaan 1980-luvulla. Tekstit hän on koonnut matkapäiväkirjojensa katkelmista. Piirrokset ovat samasta lähteestä. Ensimmäisen pitkän matkansa Euroopan ulkopuolelle Intiaan Tini Sauvo teki 1970-luvun alussa. Siitä ja myöhemmistä matkoista hän kertoi kirjassa Aamuyön matkustajia, Kuvapäiväkirjoja 1970-luvun Intiasta (Momentum 2025). Tini Sauvo (s. 1946 Lappeenranta) on taiteilija, kuvittaja ja animaationtekijä. Hän on tehnyt elämäntyönsä lastenkulttuurin parissa: animaatioelokuvia, kuvakirjoja ja kuvituksia. Aapiskukko-aapisen muistavat yhä monet 1980-luvun ekaluokkaiset. Matkailu on hänelle kuin puoli elämää. “Joskus olen miettinyt, kumpi puolisko on tärkeämpi, se vai varsinainen elämäntyö. Toista ei kuitenkaan voisi olla ilman toista.”

Tervetuloa matkalle kaukaiseen menneisyyteen, jolloin kaikki oli toisin kuin nyt! Tämä teos vie lukijansa aistimaan 1970-luvun Intiaa sanoin ja kuvin. Se perustuu Tini Sauvon kolmen Intian matkan päiväkirjamerkintöihin ja matkoilla syntyneisiin piirroksiin. Vuonna 1971 hän lähti kolmen ystävänsä kanssa ensi kertaa Intiaan vailla sen kummempia tulevaisuudensuunnitelmia. Tästä matkasta kertoo kirjan ensimmäinen osa Ihmeellinen Intia. Toinen osa, Kolme kuukautta Intiassa, kertoo ystävysten paluusta maahan vuonna 1977. Matkaa jatkettiin Intiasta aina Kaukoitään asti ja kotiin palattiin kuusi kuukautta myöhemmin Siperian halki junalla. Kirjan viimeisessä osassa One Silver Elephant matkataan Bombayn lastenelokuvafestivaalille, johon Tini Sauvo osallistui ensimmäisen animaatioelokuvansa Minulla on tiikeri kanssa vuonna 1979. Tini Sauvo (s. 1946 Lappeenranta) on taiteilija, kuvittaja ja animaationtekijä. Hän on tehnyt elämäntyönsä lastenkulttuurin parissa: animaatioelokuvia, kuvakirjoja ja kuvituksia. Aapiskukko-aapisen muistavat yhä monet 1980-luvun ekaluokkaiset. Matkailu on hänelle kuin puoli elämää. “Joskus olen miettinyt, kumpi puolisko on tärkeämpi, se vai varsinainen elämäntyö. Toista ei kuitenkaan voisi olla ilman toista.”