Tomi Kiilakoski

Miten kunnallinen nuorisotyö on muuttunut 2000-luvulla? Miten koronapandemia vaikutti kunnalliseen nuorisotyöhön? Mitä koulu- ja oppilaitosnuorisotyö on käytännössä? Miten nuorisotyössä luodaan tiloja ja rakennetaan siltoja nuorille? Teoksessa avataan näkymä 2020-luvun alun kunnalliseen nuorisotyöhön. Se tarjoaa ensimmäisen valtakunnallisen tilastollisen katsauksen koulu- ja oppilaitosnuorisotyön määrään, tavoitteisiin ja menetelmiin sekä esittelee nuorisotyön yhteistyöverkostoja ja arvioinnin tapoja. Tutkimus perustuu kaikille Manner-Suomen nuorisotoimille lähetettyyn laajaan kyselyyn ja nuorisotyöntekijöiden työtään koskeviin kirjauksiin. Teos soveltuu erityisesti nuorisotyöstä mutta myös laajemmin nuoruudesta ja nuorten palveluista kiinnostuneille lukijoille.

Tässä raportissa tarkastellaan Suomessa vuonna 1997 syntynyttä ikäluokkaa ja erityisesti niitä lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Kyseessä on ensimmäinen yleiskatsaus näiden lasten kehityksestä ja kasvuympäristöistä. Tutkimuskohteina olivat lasten perhetaustat, koulutus, terveys, lastensuojelu ja rikollisuus. Lisäksi tutkittiin lasten asuinpaikkojen alueellista jakautumista ja heidän asuinalueidensa piirteitä. Tutkimustulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin riippumatta siitä, ovatko heidän vanhempansa syntyneet Suomessa vai ulkomailla. Eroja lasten hyvinvoinnissa ja palveluiden käytössä havaittiin kuitenkin sen mukaan, onko vanhemmista toinen vai molemmat syntyneet ulkomailla, sekä sen mukaan, missä maassa vanhemmat ovat syntyneet. Eroja oli muun muassa perheiden taloudellisessa tilanteessa, lasten koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä. Raportti tuo kaivattua tietoa hyvinvointipolitiikan haasteista, ongelmista ja kehittämiskohteista. Se on suunnattu päätöksentekijöille, asiantuntijoille ja tutkijoille, jotka toimivat sosiaali-, terveys-, koulutus-, työllisyys-, alue-, asunto- ja kotoutumispolitiikan sekä -palveluiden parissa.

The pressing issues that young people face appear different when seen from the perspective of urban centres or far-flung rural locations. This study focuses on the very north of the Barents Region, examining the conditions, youth cultures, and the everyday life of the young residents in three locations in Finland, Norway, and Russia. The issues of locality, mobility, and engagement are examined by analysing artworks produced by the youth of the region. The study reveals that for the local young people mobility is not only a possibility, it is a social imperative as well. There is a dual task of learning to leave and to be mobile, whilst at the same time understanding the value of their surroundings and community. The study provides an insight on how the young people themselves see their lives in the Barents Region and analyses the youth policy implications of these experiences. It offers a counter-narrative to the existing ways of understanding what it is like to grow up in contemporary Europe.

Mitä on nuorisotyö koulussa? Millaisia ovat koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytännöt? Millä tavalla nuorisotyönpalveluja tulisi jatkossa järjestää? Miten nuoria voidaan tukea heidän kasvuympäristöissään? Koulun ja nuorisotyön yhteistyö on kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostuksen ja kehittämisen kohteena. Tutkija Tomi Kiilakosken Koulu on enemmän -teos käsittelee nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytäntöjä, mahdollisuuksia ja ongelmia. Teos pohjautuu vuosina 2012–2014 toteutettuun Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan rahoittamaan ja ohjaamaan hankkeeseen, jossa tutkittiin koulun ja nuorisotyön kehittymistä ja kehittämistä viidessä suomalaisessa kaupungissa. Yleistajuinen teos on tarkoitettu kaikille nuorisotyöstä ja koulusta toimintaympäristönä kiinnostuneille.

Teoksessa puretaan Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkoston (Kanuuna) kahden kehittämishankkeen (2009-2011) tuloksia. Talotyön kehittäminen ohjaa nuorisotyöntekijöitä suuntautumaan enemmän alueelliseen työhön yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Kehittämistyö on edellyttänyt myös nuorisotyöhön liittyvän hiljaisen tiedon käsitteellistämistä - talotyön merkityksen avaamista ammattirajat ylittävissä keskusteluissa. Nuorisotyön monikulttuurisuutta käsittelevässä hankkeessa pyrittiin aikaisempiin tutkimuksiin pohjautuen laajentamaan työntekijöiden osaamista esimerkiksi käsiteltäessä yhdenvertaisuutta, rasisminvastaisuutta ja työyhteisöjen monikulttuurisuutta. Keskeisiksi nousivat rasisminvastaisen työotteen pohtiminen ja nuorisopalveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen koulutus- ja strategiaprosesseissa. Teos on tarkoitettu nuorisotyöstä ja sen kehittämisestä kiinnostuneille sekä laajemmin myös nuorten kanssa työskenteleville kasvatusalan ammattilaisille.