Tommi Melender

Henkilökuvauksen taito. Sinikka Vuola ja Tommi Melender tarkastelevat esseeteoksessaan henkilöhahmoja ja niiden merkitystä romaanien maailman ja merkitysten luomisessa. Vuoropuhelun muotoon kirjoitetuissa esseissä he lähestyvät aihepiiriä sekä tekijän että lukijan näkökulmasta. Polttopisteessä ovat paitsi erityyppiset henkilöhahmot ja kertojat myös teosten kerronnalliset ratkaisut ja toteutukset. Teoksen lopussa on 24 pienoisesseetä, joissa tekijät käsittelevät yksittäisiä romaaneja ja niiden henkilötematiikkaa. Romaanihenkilön elämä on itsenäinen sisarteos Vuolan ja Melenderin vuonna 2018 ilmestyneelle teokselle Maailmojen loput, jossa he tarkastelivat romaanien lopetuksia. Teos sopii kaikille romaanitaiteesta kiinnostuneille lukemisen ja kirjoittamisen ystäville. Sinikka Vuola (s. 1972) on helsinkiläinen kirjailija, jolta on julkaistu kolme runokokoelmaa sekä romaanit Replika (Tammi 2016) ja Myrskyn anatomia (2024). Hän on myös toimittanut eroottisen nykyrunouden antologian Olet täyttänyt ruumiini tulella (2017). Yhdessä Laura Lindstedtin kanssa kirjoitettu teos 101 tapaa tappaa aviomies (Siltala 2022) on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Tommi Melender (s. 1968) on Vantaalla asuvakirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania. Viimeksi häneltä on ilmestynyt esseekokoelma Ihmisen näköinen (WSOY 2024). Melenderin romaani Ranskalainen ystävä (WSOY 2009) oli Finlandia-ehdokkaana.

Mitä tapahtuu kun kaikki ympäröivä näyttää erilaiselta ja löydämme itsemme toivomasta, ettei paluuta entiseen ole? Elämä ei tunne rajoja, normaalia tai epänormaalia. Mitä tiiviimmäksi elo muuttuu, sitä kirkkaammin merkitykselliset asiat ja kohtaamiset näyttäytyvät. Pakopiste-kokoelmassa kuvataan erikokoisia todellisuuksia, joissa pysähtyminen on välttämätöntä. Teos on yritys nähdä ja ymmärtää mitä siitä voi seurata. Kokoelman nimekkääseen kirjailijakaartiin kuuluvat Hannu-Pekka Björkman, Annina Holmberg, Nina Honkanen, Juha Hurme, Jenni Kirves, Tommi Melender, Antti Nylén, Hannu Raittila, Juha Seppälä ja Helena Sinervo. Kirjan idean takaa löytyvät kirjailija Nina Honkanen ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkman: ”Ajatus kirjasta tuli keväällä auringon ja kuun näyttäytyessä samassa kuvassa. Eikä kokoelmaan kutsuttuja kirjailijoita tarvinnut kauaa miettiä.” Mukaan lähti hieno kattaus maamme eturivin kirjailijoita. Björkman ja Honkanen ovat olleet lukemastaan vaikuttuneita: ”Jokaisen kirjailijan kertomuksella on oma pakoton kohtansa näiden kansien välissä”, he toteavat kokoelmasta.” Oman tulkintani mukaan sisu on paljon monitahoisempi käsite kuin vaikkapa se, että ihminen menee tarvittaessa läpi harmaan kiven. Sisu on sitä, että keksitään keino ylittää kivi.” - Jenni Kirves”Olemme tottuneet ajatukseen, että ihmisjärki on ainoa universaali järkilaji, joka pystyy avaamaan maailmankaikkeuden toimintakoodit.”- Juha Seppälä”Se, että sain kerran viikossa istua sohvalla ja katsoa telkkaria jonkun kanssa, piti mut ihmisenä ja nahoissani. Adidaksen t-paidankin sain Seijalta. Se lämmittää yhä.” - Juha Hurme

Kahden taiteilijan yhteisteos kysyy, voiko pahan voimille löytää vastavoimia. Annan kotimatka alkukesän hämärissä muuttuu kauhuksi, kun metsän ja mielen varjoista nousee vanha paha, jonka muisti on haudannut. Aistit virittyvät ja tuttu kaupunki muuttuu päivän kaupungista yön kaupungiksi. Annassa riitelee keskenään kaksi ihmistä: se, joka kuoli, ja se, joka ei vielä ole kuollut. Villiintynyt puutarha ja Annan sattumalta kohtaama taiteilija tuovat elämään uusia värejä. Löytyy harvinaisia, vaateliaita kylmänkukkia, niiden hauras, sinivioletti valo. Tuota valoa kohti Annan tuntuu mahdolliselta kurottaa. Kylmänkukka on kirjailija Tommi Melenderin ja äänitaiteilija Marika Hyvärisen tiheätunnelmainen yhteisteos, runollinen romaani muistista, häpeästä ja selviytymisestä. Painetussa kirjassa tarinaa täydentävät visuaaliset ja äänikirjassa äänelliset kuvat.

Miksi romaanien alkuja siteerataan, mutta edes suurimpien klassikkojen viimeisistä virkkeistä harva muistaa mitään? Minkä vuoksi romaanin päättäminen on niin vaikeaa? Miksi ja miten loistavienkin kirjojen lopetukset usein epäonnistuvat? Kirjailijat Sinikka Vuola ja Tommi Melender selvittävät, mistä romaanien loput rakentuvat: mitä niissä tapahtuu niin sisällöllisesti kuin kerronnallisesti. He pohtivat myös lukijan osuutta teoksen toisena tekijänä. Teos sisältää kirjailijoiden esseedialogin sekä 30 pienoisesseetä romaanien lopetuksista. Joukossa on sekä kotimaisia että ulkomaisia klassikoita kuin myös uudempaa kirjallisuutta. Maailmojen loput on suunnattu kaikille lukemisen ystäville ja se toimii myös opaskirjana kirjailijan urasta haaveileville.

Esseitä raivon ja kaunan ajastaYläasteen opettaja väitti politiikkaa yhteisten asioiden hoidoksi. Laimea määritelmä kummastutti Tommi Melenderiä. Sukunsa aikuisia seuratessaan hän oli nähnyt, että politiikka herättää kiivaita tunteita puolesta ja vastaan: Paavo Väyrynen oli sankari, Kalevi Sorsa konna. Valtio-opin opiskelijana Melender oppi ajattelemaan politiikkaa konflikteina ja niiden hallintana. Tältä pohjalta hän tarkastelee esseekokoelmassaan nykypäivän myrkyllistä yhteiskunnallista todellisuutta. Melender kirjoittaa esseissään Judith Shklarista ja julmuudesta, Dietrich Bonhoefferista ja typeryydestä, Hannah Arendtista ja empatiasta. Hän myös ruotii suhdettaan Venäjään, pasifismiin, Eurooppaan ja populismiin. Politiikka, niin menneinä kuin nykyisinä aikoina, on Melenderin mielestä aina ihmisen näköistä, epätäydellistä ja haurasta. Tommi Melender on kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania.

Romaani, joka kiidättää lukijansa huimaa vauhtia läpi suomalaisen 1900-luvun. Usvasalmen suvun miehet ovat aina halunneet muuttaa maailmaa, mutta omaa elämäänsä he eivät ole koskaan hallinneet. Näin ajattelee suvun matriarkka, 102-vuotias Siiri Usvasalmi, jota hänen lapsenlapsenlapsensa Uuku haastattelee sukumyytejä ravistelevaan teokseen. Taustalla väijyy kysymys, käyttävätkö ihmiset aatteita vai aatteet ihmisiä. Melenderin kunnianhimoinen romaani kuljettaa antisankareitaan kautta edellisen vuosisadan, halki kansallisten voittojen ja henkilökohtaisten tappioiden. Olavi ja Pertti Usvasalmen vaiheiden takaa kuultaa suomalaisen kirjallisuuden merkkihenkilöitä ja -teoksia, jotka lukija joko tunnistaa tai ei. Aurumissa on myös haamuja, hylättyjä huvipuistoja ja kaiken yllä häämöttävän ekokatastrofin uhka." Pertti Usvasalmen työpöydältä löytyy lappu, johon hän on kirjoittanut siistillä käsialalla, jokaisen kirjaimen kauniisti piirtäen: Elämä on ollut varteenotettava kokemus, ja ajoittain se on jopa ylittänyt odotukseni. Minulla ei ole syytä katua elämääni, mutta ei myöskään kuolemaani." Tommi Melenderon kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja viisi romaania. Aurum on avaus ilkikurisesti fabuloivaan proosaan.

Esseitä siitä, miksi omaa maailmankuvaansa on hyvä epäillä ja kyseenalaistaa Pidämme takinkääntämistä tuomittavana paheena, mutta miksi ihmeessä? Eikö ole vain hienoa, että pystymme säätämään näkökantojamme, kun viisautta ja ymmärrystä tulee lisää. Minät ovat huokoisia, miksi eivät siis maailmankuvamme? Melender kirjoittaa "ajatuksellisesta uskottomuudesta", sillä meidän pitäisi tarvittaessa pystyä hylkäämään vanhempiemme, sukujemme ja viiteryhmiemme pyhät arvot. Esseissään hän ruotii myös omia mielenmuutoksiaan: analysoi suistumistaan viettelevään kulttuuripessimismiin ja pohtii, onko arvokas ja älyllinen suuttumus vielä pelastettavissa nettisolvauksien ja vihapuheen kulta-aikana. Nimiesseessä Melender kuvaa suhtautumistaan Haavikon kiistanalaiseen hahmoon, joka eli yhtä lailla taloudesta kuin kirjallisuudesta. Hän myös suomii taipumistaan tehdä poliittisia ratkaisuja esteettisin perustein, kertoo suhteestaan uskontoon ja uskonnollisuuteen sekä väittää, ettei tieteellistä maailmankuvaa ole olemassa, ainoastaan tieteellisiä faktoja. Tommi Melender on toistakymmentä kirjaa julkaissut kirjailija, jonka edelliset teoksia ovat romaani Rautakausi (2017) ja esseeteos Maailmojen loput (2017) yhdessä Sinikka Vuolan kanssa.

Vertti Harmaja on ekonomisti ja valuuttamarkkinoiden asiantuntija, joka vieraillessaan Reykjavikissa finanssikriisin puhjetessa osuu räjähtävän katumaasturin viereen. Hän saa kallovamman ja aivovaurion, joka ilmenee milloin Touretten syndroomaa muistuttavina purkauksina, milloin kyvyttömyytenä muodostaa tiukassa paikassa mielipiteitä. Työstään syrjäytyvä Vertti ajautuu aavebongarien matkaan, ihmisten jotka jahtaavat öisessä Helsingissä muiden raportoimia haamuja. Taustalla pyörii isoisä Erkin vaiheet kansallissosialistisessa Saksassa ja täyttämätön lupaus kaksoisitsemurhasta. Sekä Pertti-isän projekti tehdä ilkeät muistelmat isänsä eli nyrkki perseessä eläneen psykoterroristin kanssa elämisestä. Kaiken aikaa mukana kulkee peritty Walther-pistooli. Ja mehän tiedämme, mitä Tsehov sanoi näytelmässä seinälle asetusta aseesta.

Romaani ihmisten vihaamisen vaikeudesta. 1800-luvun arvokkuutta ikävöivä suomalainen "ammattihumanisti" ja tv-julkkis ystävystyy ranskalaiskaupungissa.

Joel Raento on suomalainen näytelmäkirjailija, julkkisälykkö ja "ammattihumanisti", joka saa elantonsa porvarin härnäämisestä. Marcel Daigneault on henkilökohtaisen tragedian leimaama entinen historian lehtori ja nykyinen kuljetusyrittäjä, joka joutuu ajamaan pimeitä keikkoja rikollisliigan julmalle johtajalle. Miehet tapaavat ja ystävystyvät pienessä ranskalaiskaupungissa, jonne Joel on identiteettikriisin jälkeen vetäytynyt omistautuakseen Gustave Flaubertin teosten lukemiselle. Joelia ja Marcelia yhdistävät tyylin ja arvokkuuden kaipuu sekä ikävä 1800-luvulle. Nykyaika on terrorismia, taloutta ja ihmiskauppaa; CNN:n uutisvirtaa kulttuurien yhteentörmäyksestä. Tapahtumista syntyy ahdingon, koston ja vapautumisen kehä, jossa Joel ja Marcel oppivat jotain tärkeää itsestään, toisistaan, ystävyydestä ja ihmisen kyvystä tehdä hyvää armottomissakin olosuhteissa. Tommi Melender on monen tunnetun prosaistin tavoin aloittanut WSOY:llä runoilijana. Ranskalainen ystävä on hänen toinen romaaninsa ja kunnianosoitus eurooppalaiselle laatukirjallisuudelle.

Varainhoitoyhtiö Aurelius & Aureliuksen tähtisalkunhoitaja Heikki Laiho on tehokas ja tunnontarkka mies, puhdasverinen homo economicus. Hän halveksii niin työpaikan kahvikeskusteluja kuin pikavoittoja hamuavia spekulantteja ja huuhaalla rahastavia sijoituskonsultteja. Muistoille ei ole Laihon numeroidentäyteisessä elämässä sijaa, mutta menneisyys löytää aina keinonsa pulpahtaa pintaan. Laiho ajautuu myös törmäyskurssille nuoren pomonsa Markus Aureliuksen kanssa, joka on perinyt suuremmat saappaat ja suuremman lompakon kuin Laihon mielestä ansaitsisi. Peli on kovaa, sillä liikemaailmassa kunniallisuus on vain kaunis sana. Kunnian mies on rujo kuvaus vallantahtoisista miehistä, jotka palvovat kahta jumalaa, rahaa ja mammonaa. Herrasmiessopimukset tehdään rikottaviksi ja jokainen on jonkun tähtäimessä. Tommi Melender kuvaa rahan maailmaa sisältäpäin, realistin vakaalla kädellä ja runoilijan tyylitajulla.