Torsti Lehtinen

Jos vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa voi syntyä kirjallinen klassikko, niin tässä se on. Torsti Lehtisen (s. 1942) vuonna 1982 ilmestyneestä esikoisromaanista Kun päättyy Pitkäsilta on otettu joka vuosikymmenellä loppuunmyytyjä painoksia sekä itsenäisenä teoksena että osana Topi Laaksosen värikkäitä elämänvaiheita kuvaavaa Jano-trilogiaa. Vuoden 2011 painos aloittaa Arktisen Banaanin Stadilaiset kertojat -sarjan. Topilla on kovalla tavalla kunniakas tausta ja vanhemmilta peritty tehtävä. Poika ei ollut mikään tavallinen luuseri, olihan hän pimeän viinan myynnissä ansioituneiden Vikin ja Alinan jälkeläinen. Helsingin Kalliossa oli sodanjälkeisenä aikana, vielä 1960-luvullakin eri säännöt kuin porvariskaupunginosissa. Karhea elämä tuotti vaurioita, mutta myös karhean osuvaa huumoria. Kertomus ällistyttää ja ehkä järkyttääkin nykylukijaa, koska sen tapahtumista on niinkin lyhyt aika. Kirvelevä köyhyys, taudit ja alkoholismi synnyttivät ihmisraunioita, pikkuhitlereitä - ja eksistentialistisiin kysymyksiin keskittyneitä filosofeja, kuten Torsti Lehtisen. Torstin ja Topin seurassa aika ei käy pitkäkseen odottamaan, että jotain tapahtuisi. Yhteisöhenki oli tiukka: jos Rööperin Albertinkatu 20 ohitti Kolmas linja yhdentoista poliisihälytysten määräs-sä, pidettiin Linjoilla hätäkokous maineen palauttamiseksi! Tästä taustasta jaloilleen kömpinyt Lehtinen tunnetaan nyt filosofina, kirjailijana ja kysyttynä luennoitsijana. Hänen aforismejaan voi löytää paitsi kokoelmateoksista, myös Princess-teepussien pidikkeistä! Kun päättyy Pitkäsilta on aina vain elävää ja haluttua tekstiä, niin nykyisessä Kalliossa kuin kaukana sen ulkopuolellakin.

Helsingissä syntynyt ja siellä yhä asuva kirjailija Torsti Lehtinen (s. 1942) tuntee kotikaupunkinsa ja sen saunat niiden sodanjälkeiseltä kukoistuskaudelta nykyiseen saunabuumiin. Kirjassaan Stadilaiset lauteilla Lehtinen tuo lukijoiden ulottuville menneen, välillä jo katoavaksi pelätyn saunakulttuurin. Kirjailijan tarkkaavaisuudella hän on myös tallentanut muistiinsa lukuisat koskettavat, Helsingin yleisissä saunoissa kuulemansa tarinat. Teos luo myös katsauksen saunan esiintymiseen taiteessa ja kaunokirjallisuudessa aina Kalevalasta ja Seitsemästä veljeksestä nykyrunouteen ja elokuvaan asti. Kirja on samalla kattava tietopaketti Helsingin saunoista kautta aikojen.

Miesfilosofeista opitaan yhtä ja toista jo peruskoulussa, mutta monet tärkeimmistäkin naispuolisista filosofeista tunnetaan huonosti. Tiedätkö, keitä olivat Aspasia ja Mary Wollstonecraft? Entä Luce Irigaray ja Martha Nussbaum? Kirja esittelee kolmentoista merkittävän filosofin elämäntarinat ja keskeiset ajatukset, unohtamatta henkilökohtaisen elämän kiemuroita.

Kainin merkki on romaani sammumattomasta elämänjanosta. Henkisen alastomuuden seura kokoontuu öiseen istuntoonsa, jossa pyritään mitään kaihtamattomaan rehellisyyteen. Maailmaan heitetty ihminen uskaltaa nähdä naamioiden takaa omat kasvonsa vain toisen kaltaisensa rohkaisemana - havaitakseen, että niin sanotut omat kasvot ovat vain uusi naamio. Vanhassa testamentissa Kainin merkki on kirouksen ja siunauksen, ikuisen rauhattomuuden merkki. Torsti Lehtisen romaanissa Kainin merkin kantajan matka omaksi itsekseen kulkeen Kallion köyhälistö-korttelien, suomalaisen korpimaiseman, Euroopan suurkaupunkien, Mumbain slummien ja Australian autiomaan kautta. Päähenkilö istuu yhtä luontevasti niin alamaailman värikkäiden tyyppien kuin kirkonmiesten ja kulttuurielämän eliitin pöydissä.

Suomalainen runous on ehtymätön jumaluusopillinen runsaudensarvi. Sen sisältö kuohuu Runoilijan Jumalan sivuille. Suomalainen runous vilisee viittauksia Jumalaan. Yllättävän usein viitataan myös Jeesukseen. Kristillisyys näyttää hapattavan kulttuuriamme niin vahvasti, että siitä on ateistikin pääsemättömissä. Torsti Lehtinen, ikänsä uskonasioita miettinyt kirjailija ja filosofi, on lukenut hyllymetreittäin suomalaista runoutta ja tutkinut siinä esiintyviä käsityksiä Jumalasta. Lähdeaineistoon sisältyy runoutta kanonisoiduista klassikoista rocklyyrikoihin. Runoilijat lähestyvät Jumalaksi kutsuttua mysteeriä milloin nöyrinä tai uteliaan kiinnostuneina, milloin ivanaurua röhöttäen tai lukijaansa kapinaan yllyttäen.