Tuija Laine

Aapisen ja katekismuksen tavaamisesta itsenäiseen lukemiseen luotaa kansanihmisten lukemiskulttuuria 1600-luvulta 1800-luvun alkuun. Tuona aikana lukeminen kehittyi pikkuhiljaa katekismuksen tekstien toistolukemisesta kohti monipuolisempien, usein edelleen uskonnollisten tekstien, kuten hartauskirjojen, postillojen ja Raamatun itsenäistä lukemista ja jopa niiden synnyttämien lukukokemusten ylös kirjaamista. Teos on tieteellinen tutkimus, joka on tarkoitettu kaikille lukemisen historiasta kiinnostuneille. Se valottaa lukemisen historian tutkimukseen liittyviä näkökulmia, kokoaa yhteen varhaisemman suomalaisen lukemistutkimuksen tuloksia ja tuo uutta tietoa tavallista kansaa varten kirjoitetuista kirjoista sekä niiden käyttötarkoituksesta ja levinneisyydestä.

Carl Fredrik Fredenheim, född och uppvuxen i Åbo, gjorde en uppmärksammad karriär i det sena 1700-talets Sverige. Han arbetade först inom utrikesförvaltningen, därefter vid hovet och slutligen som chef för det nyinrättade kungliga museet, där statens konstsamlingar förvarades. Hans gjorde en betydande insats som förmedlare av böcker och konstföremål från kontinenten, framför allt Italien och Rom, till svenska samlare, museer och bibliotek. Genom sin museitjänst och posten som överintendent för Sveriges konstakademi ansvarade Fredenheim vid tiden kring sekelskiftet 1800 i praktiken för allting som på riksnivå hade att göra med bildkonst. I likhet med sin far, biskopen i Åbo och senare ärkebiskopen Carl Fredrik Mennander, samlade Fredenheim också böcker och konstföremål för eget bruk. I Carl Fredrik Fredenheim. En nyhumanist och hans klassiska bibliotek är det framför allt Fredenheims boksamling som står i centrum. Docent Tuija Laine tecknar i sin inledning ett fylligt porträtt av Fredenheim, där såväl uppväxten och utbildningen i Åbo som Fredenheims senare verksamhet som samlare och museiman belyses ur olika synvinklar. Diskussionen kompletteras av hans egen beskrivning av sin boksamling, som här publiceras för första gången. I boken återges också i faksimil den auktionsförteckning över Fredenheims bibliotek som sammanställdes efter hans död.

Henrik Renqvist (1789-1866), Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja ja johtaja on tunnettu myös kirjallisista töistään. Hän kirjoitti toistakymmentä hartauskirjaa ja kiistakirjoitusta sekä suuren joukon virsiä. Hän myös suomensi kuutisenkymmentä hartauskirjaa ja arkkiveisua. Näiden lisäksi Renqvist harjoitti laajamittaista kirjojen kustannus- ja levitystoimintaa. Vilkkaimpina vuosina ympäri Suomea toimi kymmeniä kirja-asiamiehiä, jotka levittivät hänen julkaisujaan. Tuija Laine ja Anna Perälä tarkastelevat Renqvistiä kirjojen julkaisijana, kustantajana ja kirjakauppiaana. Mukana ovat bibliografiat hänen kirjoittamistaan, kääntämistään ja kustantamistaan julkaisuista eri painoksineen. Teos tarjoaa runsaasti uutta tietoa Renqvistin toiminnan tähän asti vain vähän tutkitusta puolesta.