Tuire Liimatainen

Suomen rajojen ulkopuolella asuu noin 300 000 Suomen kansalaista. Kun mukaan lasketaan suomalaista syntyperää olevat henkilöt, on määrän arvioitu nousevan jopa 2 miljoonaan. Kyse on merkittävästä joukosta, josta on kuitenkin edelleen saatavilla vain rajallisesti koottua tietoa. Muuttuva ulkosuomalaisuus 2-kyselytutkimuksessa kartoitettiin tänä päivänä maailmalla asuvien suomalaisten ja suomalaistaustaisten elämäntilannetta, tarpeita ja toiveita tutkimuksen, palveluiden kehittämisen sekä päätöksenteon tueksi. Kyselytutkimus oli jatkoa vuonna 2020 toteutetulle ensimmäiselle Muuttuva ulkosuomalaisuus -kyselytutkimukselle. Kyselyyn vastasi 4 901 vastaajaa 96 maasta. Kyselytulokset osoittavat tämän päivän ulkosuomalaisuuden kiinnittyvän monipaikkaisesti sekä uusiin asuinmaihin että Suomeen. Nykyaikaisessa digitaalisten viestintäteknologioiden ja kansainvälisen liikkuvuuden leimaamassa ajassa ylirajaisesta elämästä on tullut arkipäiväistä. Samaan aikaan paikallisesti rakentuneiden järjestelmien ja ylirajaisen elämän yhteentörmäykset synnyttävät ulkosuomalaisten arjessa erilaisia haasteita ja jännitteitä. Raportti osoittaa ulkosuomalaisuuden olevan moniulotteinen ja jatkuvasti muuttuva ilmiö, joka määrittyy suhteessa historiallisten suomalaisten muuttoliikkeiden perintöön, nykyaikaisen globaalin liikkuvuuden erityispiirteisiin sekä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Raportti kutsuu tarkastelemaan ulkosuomalaisia moniulotteisena voimavarana, joka tuottaa lisäarvoa sekä Suomelle että globaalille suomalaiselle yhteisölle.

Språk både speglar och formar samhällen, och präglar verkligheten för alla som verkar i dem. Denna grundsats inom sociolingvistik, studiet av språk i ett socialt sammanhang, är viktig för denna bok. I fokus står Sveriges nationella minoritetsspråk - finska, jiddisch, meänkieli, romani chib och samiska - samt svenskt teckenspråk som också har lagskydd inom svensk språklagstiftning. Författarna lyfter fram vardagens språkliga praktiker som ett angreppssätt för att förstå den levda erfarenheten av språkpolitik. Men de beskriver också de historiska processer som lett till dagens situation för de nationella minoritetsspråken. Hur har villkoren kommit att förändras för deras talare? Hur upplever de sin förmåga och möjlighet att använda sina språk? Och hur gör sig historien påmind i nuet? Boken är avsedd för utbildningar som anlägger sociolingvistiska perspektiv på flerspråkighet. Inte minst är den en viktig resurs för lärarstudenter och lärare i arbetet med att förmedla uppdaterad kunskap om nationella minoriteter och deras språk. Kenneth Hyltenstam, professor emeritus i tvåspråkighetsforskning vid Stockholms universitet, medverkar med ett omfattande efterord.