Tuomas Marjamäki

Maan suosituin tv-ohjelma. Valtakunnan ihailluin mies. Rumasti romahtavat kulissit. Humoristisessa mediamaailmaan sijoittuvassa mysteerissä syvän veljesrakkauden ja -vihan siemenet on kylvetty kaukana menneisyydessä. Kuoleman porteilla Veli Keinonen näkee elämänsä vilahtavan filminauhana silmiensä edessä. Leffan pääosassa on hänen kaksoisveljensä Visa, josta Veli teki rikkaan ja kuuluisan. Hän itse jäi vaatimattomaan sivurooliin ja joutui uhraamaan paljon. Kunnianhimoisen äidin ja saamattoman isän pojilla nallekarkit eivät koskaan jakautuneet tasan. Visa on onnistunut kiertämään median pikkusormensa ympärille, ja hänen luottotoimittajansa Esko Kärkkäinen on aina hoitanut hommansa asiallisesti. Mutta kun Eskon totuudenhimoinen kollega Ella Pöyhönen aikoo paljastaa tietonsa Visasta, jäljestä tulee rumaa. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut suomalaisten viihdyttäjien elämäkertoja Spedestä Veskuun, Simoon ja Irwiniin. Entisenä viihdetoimittajana ja toimituspäällikkönä Marjamäki tuntee julkkismaailman ja mediatalot kaikkine omituisuuksineen.

Poika, joka halusi vain töihin radioon. Radioääni, tv-kasvo ja asioita kärjistävä kolumnisti. Tuomas Enbusken elämä on täynnä ristiriitoja. Annetaan hänen itse kertoa, ja yritetään ymmärtää. Lapsena oululaispoika Tuomas Enbuske luki kaiken, mitä käteensä sai. Hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta lopulta kiinnostus radiotyöhön jätti kaiken muun varjoonsa. Kotona ei korotettu ääntä, mutta Tuomas reagoi hiljaisuuteen raivokohtauksilla. Matkalla terapiaan Tuomas jäi tahallaan väärällä pysäkillä pois. Helsingissä unelmat toteutuivat. Kiss FM teki Tuomaksesta radiotähden, pian töitä tuli myös televisiosta. Jari Sillanpää tuli hänen haastattelussaan kaapista ja Anneli Auer avautui vankilasta päästyään. Presidentti Halonen käski kruununprinsessa Victoriaa varomaan Tuomasta, mutta Alexander Stubb innostui tekemään kirjan hänen kanssaan. Nuoruusvuotensa Tuomas vietti vasta nelikymppisenä, jolloin meno kiihtyi liikaakin. Pakollinen äkkipysäys sai jättämään päihteet, tunnistamaan autismin kirjon ominaispiirteet sekä etsimään oikean hoidon maanisdepressiivisyyteen. Hitaan toipumisprosessin jälkeen Tuomas on palannut töihin – Suomen suosituimpia podcasteja juontamaan. Nykyään entinen ateisti käy viikonloppuisin jumalanpalveluksissa niin uskonsa kuin kirkkojen arkkitehtuurinkin takia. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjailija ja toimittaja, joka on erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa Vesa-Matti Loirin, Spede Pasasen ja Irwin Goodmanin elämäkerrat sekä kirjat Kummelista ja Uuno Turhapurosta.

Arvostetun taiteilijan viimeiset vuodet aviopuolison silmin. Juice ja Sari Leskisen neljään yhteiseen vuoteen mahtui riitoja, onnenhetkiä sekä vakavasti sairastuneen miehen pitkät jäähyväiset. Juice Leskinen (1950-2006) teki ainutlaatuisen uran laulajana, lauluntekijänä, runoilijana ja kirjailijana. Edes vakavat sairaudet eivät hillinneet hänen luomisvoimaansa, vaan taiteilija teki töitä loppuun asti. Keväällä 2002 Juice tapasi aulabaarissa tamperelaisen Sarin, johon pian ensisilmäyksen jälkeen rakastui. Lopulta Sari lähti Juicen matkaan interrail-reissulle, joka johti kihloihin Veronassa. Nyt Sari kertoo lämmöllä, millaista elämä oli kaikkien tunteman persoonan rinnalla. Teos tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen Juicen yksityiseen elämään sekä hänen neljään viimeiseen vuoteensa. Vakavasta sairaudesta huolimatta hän säilytti huumorinsa ja elämänasenteensa viimeiseen syksyynsä asti. On tapahtunut jotakin hyvää on koskettava mutta myös hauska teos Juicen viimeisistä vuosista niin kotioloissa kuin keikkamatkoilla. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on pitkän toimittajan uran tehnyt kirjailija, joka on kirjoittanut useita elämäkertoja suomalaisista viihdyttäjistä, muun muassa Spede Pasasesta, Vesa-Matti Loirista, Mikko Alatalosta ja Irwin Goodmanista. Marjamäen teokset ovat saaneet kiitosta perusteellisuudestaan ja selkeydestään.

Viihteen ja kulttuurin legendan elämäkerrassa kuuluu taiteilijan oma ääni. Suomalaisten rakastaman tähden syvällinen elämäkerta antaa paljon tilaa Veskun itse kertomille muistoille ja tarinoille. Tietokirjailija Tuomas Marjamäki haastatteli Veskua kahdenkymmenen vuoden aikana erilaisissa elämäntilanteissa ja eri aihepiireistä keskustellen. Kymmenistä haastatteluista ja laajasta lähdemateriaalista syntyi tähden elämää ja taidetta kattavasti käsittelevä elämäkerta, joka antaa Veskusta uudenlaisen kuvan. Kirja arvostaa ja ymmärtää ihmistä ja taiteilijaa, mutta ei aseta häntä jumalan asemaan. Tuttujen kesken Vesku täydentää Marjamäen Spede-Vesku-Simo-trilogian, johon kuuluvat myös aiemmin julkaistut teokset Simo Salminen - se se vaan on sillä lailla ja Spede, nimittäin. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on tietokirjailijana erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa Simo Salmisen, Spede Pasasen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä tietokirjat Kummeli - erittäin hyvin sanottu ja Uuno on numero yksi.

Rooli, joka lopulta vei koko miehen.“Pala palalta se otti sieluni. Irwinismin piti olla vain leikkiä, myytävää imagoa tanssien järjestäjille. Mutta se myytiinkin salaa minulle. Hätkähdän, kun kotiin tulee virallinen kuori, jonka päällä lukee Antti Hammarberg. Nimi on minulle pelottavan vieras.” Irwin Goodman oli koko Suomen tuntema renttulaulaja, jonka hitit ja persoona muistetaan edelleen. Todellinen ihminen Irwinin takana on sen sijaan jäänyt hämärän peittoon. Läpi elämän kestäneet ongelmat ja yhteiskuntavastaisuus kumpusivat rikkonaisesta lapsuudenperheestä, viinasta sekä kovapäisyydestä. Antin leski Riitta Hammarberg valottaa kirjassa, miten tapasi miehensä, millainen hän oli kotona ja miten keikkaelämän ongelmat varjostivat perheen elämää. Samoin kansantaiteilijasta kertovat monet muut sukulaiset, ystävät ja työtoverit. Riitta antoi käyttöön uskomattoman laajan arkiston, joka sisältää muun muassa Antin vanhempien, Antin omia ja Vexi Salmen kirjeitä sekä Ryysyrannan baarikaapin täyttökuitin. Runsaasti kuvitetussa kirjassa on paljon ennen julkaisemattomia kuvia lapsuudesta viimeisiin hetkiin asti. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjailija ja toimittaja, joka tietokirjoissaan on erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa Vesa-Matti Loirin, Spede Pasasen, Simo Salmisen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä kirjat Kummelista ja Uuno Turhapurosta.

Tutustu maailman ainoaan sarvettomaan yksisarviseen! Runsaasti kuvitettu kirja sarvettomasta yksisarvisesta ja raidattomasta seeprasta tarjoaa seitsemän kreisiä iltasatua, yhden viikon jokaiselle päivälle. Pönttölän maatilan nuori kaupunkilaisisäntä ei tiedäkään, että hänen Unikko-varsansa on todellisuudessa maailman ainoa nollasarvinen ja tämän paras kaveri Sahrami-aasi taasen huippuharvinainen raidaton seepra. Nollis - maailman ainoa nollasarvinen kertoo toinen toistaan veikeämpiä toilailuja Kalle-Ilmarin maatilalta, jossa asiat tehdään vähän miten huvittaa. Vaikka kaikenlaista sattuu ja tapahtuu ja tunteet välillä kuumenevatkin, nousee tärkeimpään rooliin lempeä ystävyys. Velmu, värikkäästi kuvitettu Nollis hurmaa huumorillaan niin lapset kuin aikuiset. Tarjoilusuositus: kokeile lukea mahdollisimman hassuilla äänillä! Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut useita suomalaista viihdettä käsitteleviä tietokirjoja, kuten Spede Pasasen ja Mikko Alatalon elämäkerrat, sekä romaanit Siitä tulikin farssi ja Myöhäistä katua. Nollis-tarinoita hän alkoi keksiä lapsilleen iltasaduiksi. Antti Nikunen (s. 1982) on Helsingissä asuva lastenkirjailija ja kuvittaja, joka tunnetaan Urho ja Onna -kirjoistaan. Hän työskentelee Helsingin Sanomilla visuaalisena tuottajana ja nauttii luonnossa liikkumisesta sekä perheensä kanssa häröilystä.

Pirkanmaalaisen huumoriryhmän kotivideoista alkanut kohellus on merkittävä osa suomalaista viihdehistoriaa. Heikki Silvennoisen, Timo Kahilaisen, Olli Keskisen, Heikki Helan ja Heikki Vihisen muodostama Kummeli nousi 1990-luvulla hurjaan suosioon. Televisiossa ja festivaali­lavoilla kansaa villitsivät muun muassa Matti Näsä, Mauno Ahonen sekä Speedy ja Saku, joiden hokemat jäivät elämään puheisiin. Sketseistä alkanut ilmiö on poikinut myös useita elokuvia ja tv-sarjoja. 2020-luvulla Kummeli porskuttaa edelleen ja ryhmältä syntyy uusia projekteja televisioon ja teatterin lavoille. Ajan rajallisuus kuitenkin konkretisoitui joulukuussa 2024, kun Heikki Silvennoisen kuolema yllätti koko Suomen. Kummeli – vihko kiinni on syksyllä 2015 ilmestyneen kirjan Kummeli – erittäin hyvin sanottu perusteellisesti päivitetty laitos, jossa ryhmän jäsenet muistelevat yhteistä matkaansa. Ennen julkaisemattomana materiaalina se tarjoaa Kummelin tuoreimmat vaiheet yhdentoista vuoden varrelta sekä tarinoita ja haastatteluita myös aiempien vuosikymmenten ajalta.

Kyllä lähtee - nimittäin aivan kaikki Kummelista. Pirkanmaalaisen huumoriryhmän kotivideoista alkanut kohellus on merkittävä osa suomalaista viihdehistoriaa. Heikki Silvennoisen, Timo Kahilaisen, Olli Keskisen, Heikki Helan ja Heikki Vihisen muodostama Kummeli nousi 1990-luvulla hurjaan suosioon. Televisiossa ja festivaalilavoilla kansaa villitsivät muun muassa Matti Näsä, Mauno Ahonen sekä Speedy ja Saku, joiden hokemat jäivät elämään puheisiin. Sketseistä alkanut ilmiö on poikinut myös useita elokuvia ja tv-sarjoja. 2020-luvulla Kummeli porskuttaa edelleen ja ryhmältä syntyy uusia projekteja televisioon ja teatterin lavoille. Ajan rajallisuus kuitenkin konkretisoitui joulukuussa 2024, kun Heikki Silvennoisen kuolema yllätti koko Suomen. Kummeli - vihko kiinni on syksyllä 2015 ilmestyneen kirjan Kummeli - erittäin hyvin sanottu perusteellisesti päivitetty laitos, jossa ryhmän jäsenet muistelevat yhteistä matkaansa. Ennen julkaisemattomana materiaalina se tarjoaa Kummelin tuoreimmat vaiheet yhdentoista vuoden varrelta sekä tarinoita ja haastatteluita myös aiempien vuosikymmenten ajalta. Tuomas Marjamäki (s. 1978) varttui kummeleiden kotipitäjässä Kangasalla ja oli kasiluokkalainen pahimman Kummeli-huuman aikana. Kummeli - erittäin hyvin sanottu -kirjan jälkeen Marjamäki on kirjoittanut rivin muita kirjoja suomalaisesta viihdehistoriasta.

Jarkko Tammisen show’t täyttävät areenoita, tv-ohjelma saa uusia kausia ja somevideot naurattavat satojatuhansia katsojia. Mutta kuka on oikea Jarkko Tamminen hahmojen takana? Jarkko aloitti imitoinnin jo lapsena ja sai nuorena oppia muun muassa Joonas Myllyveräjältä ja Jukka Puotilalta. Vuosituhannen vaihteessa täystyöllistetty imitaattori pääsi lopulta teatterikorkeakouluun sekä opiskeli vuosia tanskalaisessa laulukoulussa. Jarkko laatii tiukkoja viisivuotissuunnitelmia ja asettaa tavoitteensa aina vain korkeammalle, minkä juurisyyt saattavat löytyä lapsuudesta ja synkästä lama-ajasta. Mikä on menestyksen hinta? Millainen isä, puoliso ja ystävä Jarkko on? Entä mitä imitaatioiden kohteet ovat Jarkon kohdatessaan kommentoineet?

Viihdyttäjän pitkä tie suurille areenoille. Jarkko Tammisen show't täyttävät areenoita, tv-ohjelma saa uusia kausia ja somevideot naurattavat satojatuhansia katsojia. Mutta kuka on oikea Jarkko Tamminen hahmojen takana? Jarkko aloitti imitoinnin jo lapsena ja sai nuorena oppia muun muassa Joonas Myllyveräjältä ja Jukka Puotilalta. Vuosituhannen vaihteessa täystyöllistetty imitaattori pääsi lopulta teatterikorkeakouluun sekä opiskeli vuosia tanskalaisessa laulukoulussa. Jarkko laatii tiukkoja viisivuotissuunnitelmia ja asettaa tavoitteensa aina vain korkeammalle, minkä juurisyyt saattavat löytyä lapsuudesta ja synkästä lama-ajasta. Mikä on menestyksen hinta? Millainen isä, puoliso ja ystävä Jarkko on? Entä mitä imitaatioiden kohteet ovat Jarkon kohdatessaan kommentoineet? Tuomas Marjamäki (s. 1978) on pitkän toimittajan uran tehnyt kirjailija, joka on kirjoittanut useita elämäkertoja suomalaisista viihdyttäjistä, muun muassa Spede Pasasesta, Vesa-Matti Loirista, Mikko Alatalosta ja Irwin Goodmanista. Marjamäen teokset ovat saaneet kiitosta perusteellisuudestaan ja selkeydestään.

Ällistyttäviä, hurjia ja humoristisia tositarinoita julkisivutyömailta ja arvorakennuksista. Vuosikymmenten ajan julkisivuremontteja tehneet urakoitsijat ja työmiehet kertovat hykerryttäviä tarinoita työmaiden arjesta ja sattumuksista. Kun suuressa kerrostalossa alkaa julkisivuremontti, se verhotaan pressuihin ja paljastetaan vasta työn valmistuessa. Rapatessa roiskuu, ja pressujen takana tapahtuu paljon sellaista, josta urakoitsijat ja työmiehet ovat kertoneet juttuja vain toisilleen ammattikuntansa piirissä. Julkisivun takaa -kirja paljastaa, kuinka paljon kleptomaani työmies ehti pölliä ennen kärähtämistään, kenen kuuluisuuden parvekkeelle kaatui maaliämpäri ja miltä tuntuu pudota maalauskelkasta kolmannen kerroksen korkeudesta. Tuomas Marjamäki on kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut muun muassa Spede Pasasen, Vesku Loirin ja Irwinin elämäkerrat sekä pari romaania ja palkitun lastenkirjan. Julkisivun takaa -kirjan myötä hän haluaa vihdoin oppia jotain oman isänsä ammatista.

Arvid Lydecken -palkitun kirjan jatko-osa! Rakastetun Nolliksen eli maailman ainoan nollasarvisen ja tämän parhaan ystävän toilailut jatkuvat uudessa Nollis-kirjassa. Seitsemässä iltasaduksi sopivassa kertomuksessa muun muassa tutustutaan selittävään siiseliin, maistellaan erikoisia ruokia ja kiidetään halki avaruuden. Kalle-Ilmarin maatilalla Pönttölässä asuu monenmoista tallaajaa, mutta yksikään ei ole niin harvinainen kuin Nollis ja Sahrami – parhaat ystävykset, maailman ainoa nollasarvinen ja raidaton seepra. Elämä maatilalla on täynnä hauskoja yllätyksiä ja vekkuleita kommelluksia. Arvid Lydecken -palkitun lastenkirjan jatko-osassa tavataan tuttuja maatilan asukkaita ja tutustutaan uusiin. Koheltaessa tunteetkin välillä kuumenevat, mutta tärkeimpään rooliin nousee aina lempeä ystävyys. "Nolliksen maailmassa kaikki on mahdollista ja ennen kaikkea riemukasta. Kirjan kerronnasta on mahdoton olla innostumatta. Sen huumori on lämmintä ja terävää." - Arvid Lydecken -raati. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut useita suomalaista viihdettä käsitteleviä tietokirjoja, kuten Vesa-Matti Loirin ja Irwin Goodmanin elämäkerrat, sekä romaanit Siitä tulikin farssi ja Myöhäistä katua. Nollis-tarinoita hän alkoi keksiä lapsilleen iltasaduiksi. Antti Nikunen (s. 1982) on Helsingissä asuva lastenkirjailija ja kuvittaja, joka tunnetaan Urho ja Onna -kirjoistaan. Hän työskentelee Helsingin Sanomilla AD:na ja nauttii luonnossa liikkumisesta sekä perheensä kanssa häröilystä.

Rooli, joka lopulta vei koko miehen.“Pala palalta se otti sieluni. Irwinismin piti olla vain leikkiä, myytävää imagoa tanssien järjestäjille. Mutta se myytiinkin salaa minulle. Hätkähdän, kun kotiin tulee virallinen kuori, jonka päällä lukee Antti Hammarberg. Nimi on minulle pelottavan vieras.” Irwin Goodman oli koko Suomen tuntema renttulaulaja, jonka hitit ja persoona muistetaan edelleen. Todellinen ihminen Irwinin takana on sen sijaan jäänyt hämärän peittoon. Läpi elämän kestäneet ongelmat ja yhteiskuntavastaisuus kumpusivat rikkonaisesta lapsuudenperheestä, viinasta sekä kovapäisyydestä. Antin leski Riitta Hammarberg valottaa kirjassa, miten tapasi miehensä, millainen hän oli kotona ja miten keikkaelämän ongelmat varjostivat perheen elämää. Samoin kansantaiteilijasta kertovat monet muut sukulaiset, ystävät ja työtoverit. Riitta antoi käyttöön uskomattoman laajan arkiston, joka sisältää muun muassa Antin vanhempien, Antin omia ja Vexi Salmen kirjeitä sekä Ryysyrannan baarikaapin täyttökuitin. Runsaasti kuvitetussa kirjassa on paljon ennen julkaisemattomia kuvia lapsuudesta viimeisiin hetkiin asti. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjailija ja toimittaja, joka tietokirjoissaan on erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa Vesa-Matti Loirin, Spede Pasasen, Simo Salmisen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä kirjat Kummelista ja Uuno Turhapurosta.

Viihteen ja kulttuurin legendan elämäkerrassa kuuluu taiteilijan oma ääni. Suomalaisten rakastaman tähden syvällinen elämäkerta antaa paljon tilaa Veskun itse kertomille muistoille ja tarinoille. Tutustu tästä lukunäytteeseen Tietokirjailija Tuomas Marjamäki haastatteli Veskua kahdenkymmenen vuoden aikana erilaisissa elämäntilanteissa ja eri aihepiireistä keskustellen. Kymmenistä haastatteluista ja laajasta lähdemateriaalista syntyi tähden elämää ja taidetta kattavasti käsittelevä elämäkerta, joka antaa Veskusta uudenlaisen kuvan. Kirja arvostaa ja ymmärtää ihmistä ja taiteilijaa, mutta ei aseta häntä jumalan asemaan. Tuttujen kesken Vesku täydentää Marjamäen Spede-Vesku-Simo-trilogian, johon kuuluvat myös aiemmin julkaistut teokset Simo Salminen - se se vaan on sillä lailla ja Spede, nimittäin. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on tietokirjailijana erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa Simo Salmisen, Spede Pasasen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä tietokirjat Kummeli - erittäin hyvin sanottu ja Uuno on numero yksi.

Uuno Turhapuro -elokuvien historia kootaan kansiin nyt ensimmäistä kertaa kaikkine herkkuineen. Kertojina toimivat keskeisimmät hahmot Spede Pasanen, Vesa-Matti Loiri, Marjatta Raita ja Ere Kokkonen sekä lukuisat muut Uunoissa mukana olleet tekijät. Uuno Turhapuro ei ollut vain lottosketsistä versonut spontaani vitsi, vaan pitkään kehitelty ja harkittu rikos. Vesku Loiri suunnitteli uunomaista koomikkohahmoa jo vuosia ennen ensimmäistä elokuvaa. Siihen yhdistyi Spede Pasasen lapsuudesta asti vaalima huumori ja filosofia, Ere Kokkosen käsitys komediaelokuvista sekä Leo Lastumäen studiolle jääneet kengät. Uunosta tuli ilmiö, joka poiki Suomen pisimmän elokuvasarjan. Turhapuro-leffoilla nauratettiin kansaa, ärsytettiin kriitikoita ja pidettiin elokuvateatterit pystyssä. Ne olivat parhaimmillaan nerokasta viihdettä ja huonoimmillaan kelvotonta kuraa. Miten ideat syntyivät, millaisia kommelluksia kuvauksissa sattui ja kuka riiteli kenenkin kanssa? Tämä kaikki kerrotaan otteessaan pitävän tarinan muodossa unohtamatta huumoria sekä Turhapuron omaa filosofiaa. Suuri osa kymmenistä haastatteluista on peräisin kirjoittajan omista arkistoista. Kirjassa on myös laaja Uuno-filmografia sekä tietoa elokuvien kuvauspaikoista. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut aiemmin muun muassa Spede Pasasen, Simo Salmisen ja Mikko Alatalon elämäkerrat, tietokirjan viihderyhmä Kummelista sekä kaksi elokuvamaailmaan sijoittuvaa romaania. Uuno Turhapuro on kuulunut hänen elämäänsä keskeisesti 5-vuotiaasta lähtien.

Mikon hymyä ei voi monet sietää, mutta se on aito, todisti aikoinaan Juice Leskinen - Mikon ystävä, työtoveri ja elämäkerran keskeinen sivuhahmo. Perusteellinen elämäkerta 50 vuoden uran tehneestä laulajasta ja neljän vaalikauden poliitikosta on täynnä hämmentäviä tarinoita niin keikkamatkoilta kuin Arkadianmäeltäkin. Mikko Alatalon hymy teki hänestä aikoinaan koko kansan maalaispojan, yhden 1970-luvun suosituimmista laulajista, tv-kasvon, moninkertaisen Syksyn Sävel -voittajan ja lopulta kansanedustajan 16 vuodeksi. Mikko on esiintynyt yleisölle puolen vuosisadan ajan ja tehnyt yli 700 laulua. Hän on kertonut inhimillisiä tarinoita maaseudun tyhjenemisestä, muuttoliikkeestä ja kaupunkiin siirtyneiden ihmisten kohtaloista ja rakkaudesta. Mikko on kokenut rocktähteyden ja tuulipukukansan suosion, viihdyttänyt perheen pienimpiä Känkkäränkällä ja laulattanut väkeä Tammerkosken sillalla. Kun muut manserokkarit istuivat kapakoissa, Mikko lasketteli, meloi ja kiipesi Kilimanjarolle. Matkan varrelle on mahtunut paljon myös hetkiä, jolloin Mikko ei ole jaksanut hymyillä. Hän on selvinnyt uran aallonpohjista, talousvaikeuksista, kokemastaan pilkasta sekä kaikkein rankimmasta - avovaimon itsemurhasta keskellä pahinta lamaa. Kirjassa äänessä on itse Mikko sekä hänen läheisensä sekä työtoverit niin keikkamatkoilta kuin Arkadianmäeltäkin. Pian 70 vuotta täyttävä laulaja on valmis puhumaan avoimesti elämästään sekä poliittisesta pelistä neljällä edellisellä vaalikaudella. Itsekritiikkiäkään unohtamatta. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on suomalaiseen viihteeseen erikoistunut toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut mm. Spede Pasasen ja Simo Salmisen elämäkerrat, tietokirjan viihdeilmiö Kummelista sekä romaanit Siitä tulikin farssi (Docendo 2018) ja Myöhäistä katua (Docendo 2020).

Kauno Brandt oli aikoinaan Suomen suosituimpia elokuvanäyttelijöitä. Uransa huipulla hän luopui kaikesta ja unohtui. Vaimon kuoleman sekä vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen Kaunon elämä muuttuu rajusti. Aamukävelyllään hän löytää vakavasti loukkaantuneen miehen, sitoo haavat ja soittaa apua. Uhri osoittautuu tosi-tv-julkkikseksi, joka kertoo tapauksesta viipymättä lehdille. Kauno tempaistaan uudelleen otsikoihin ja kuolleeksi luultu menneen ajan tähti saa kohdata 2020-luvun raadollisen julkisuuden. Samalla hänen arkaluontoisimmat salaisuutensa ovat vaarassa tulla julki: hänellä olikin hyvä syy kadota. Kaunon elämän jäljille lähtee kaksi keskenään erilaista iltapäivälehden journalistia: nuori pätkätyöläinen Ella Pöyhönen sekä Suomen härskein juorutoimittaja Esko Kärkkäinen. Myöhäistä katua on ajatuksia kutkuttava tarina täynnä tunnetta ja huumoria! Tuomas Marjamäki (s. 1978) on toimittaja ja kirjailija, joka on aiemmin julkaissut esikoisromaanin Siitä tulikin farssi sekä Suomen viihdehistoriaa käsitteleviä tietokirjoja, muun muassa Spede Pasasen ja Simo Salmisen elämäkerrat sekä kirjan Kummeli - erittäin hyvin sanottu.

Suomi-elokuvan varhaishistoria herää henkiin! Atelier Apollo -valokuvaamon perustaja Karl Emil Ståhlberg matkustaa häämatkallaan Pariisiin. Hän vie vaimonsa Sonjan elävien kuvien näytökseen. Elämys hurmaa molemmat. Sonjan kannustamana Karl Emil ostaa muutaman filmin Suomessa esitettäväksi ja innostuu kinematografisesta kuvaamisesta. Talvella 1907 nuoret näyttelijät Teuvo Puro ja Teppo Raikas istuvat Ståhlbergin Maailman Ympäri -elokuvateatterissa ja pohtivat, miksei Suomessakin tehdä näytelmiä valkokankaalle. Atelier Apollo järjestää kilpailun aiheen etsimiseksi. Satojen ehdotusten joukosta voittajaksi valitaan tarina, jossa viinanpolttajat lyövät korttia, tappelevat ja jäävät poliisin satimeen. Sonja Ståhlbergin perintörahoilla päätetään filmata ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva Salaviinanpolttajat. Yllättäen kaikki ei menekään kuin rasvattu. Ohjaajaksi nimitetty kreivi Louis Sparre ei koskaan saavu kuvauspaikalle. Kuvaaja ei suostu rajaamaan näyttelijöitä lähikuviin, koska pitää sitä silpomisena. Lavastaja vaatii ehdotonta autenttisuutta ja aitoja ääniä myös mykkäelokuvaan. Sika karkaa. Tositapahtumiin perustuva humoristinen romaani sukeltaa Suomen historiallisiin hetkiin. Käynnissä ovat ensimmäiset eduskuntavaalit, Helsingin rautatieasemaa rakennetaan ja ihmisten mielessä itää ajatus itsenäisyydestä. Salaviinanpolttajien tekovaiheisiin linkittyvät yllättävällä tavalla monet aikakauden merkkihenkilöt eversti Mannerheimista tulevaan presidentti K. J. Ståhlbergiin sekä kuplettimestari J. Alfred Tannerista säveltäjä Oskar Merikantoon. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on toimittaja ja kirjailija, joka on erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa Spede Pasasen ja Simo Salmisen elämäkerrat sekä tietokirjan Kummeli - Erittäin hyvin sanottu. Siitä tulikin farssi on hänen esikoisromaaninsa.