Tuomo Silenti

Saarelaiselämää Kuorsalossa. Osa2., täydentää aikaisemmin julkaistuja kuvauksia saarikylän asukkaiden elämästä. Teoksen tapahtumat ulottuvat esihistorialliselta ajalta toisen maailmansodan jälkeisiin pula-ajan vuosiin. Sijaintinsa perusteella, itään ja länteen johtavien laivareittien keskellä, sota on väistämättömästi koskettanut Kuorsaloa. Riippumatta vallanpitäjistä saarelaiset ovat joutuneet vuosisadasta toiseen kamppailemaan meren äärellä olemassaolostaan. Elantonsa kuorsalolaiset ovat ikimuistoisista ajoista lähtien hankkineet kalastuksella. Niinpä heidän pääelinkeinonsa harjoittamista eri vuodenaikoina on kirjassa käsitelty laajasti. Sitkeytensä ansiosta kuorsalolaiset saivat valtiovallan avustamina hankituksi saareen sähköt vielä 1951–52, mutta uudistus ei kuitenkaan onnistunut pysäyttämään muuttoliikettä mantereelle eikä estämään ns. kyläkuolemaa. Viimeiset ympärivuotiset asukkaat jättivät saaren vuonna 1970. Kirja on ensisijaisesti kirjoitettu kuorsalolaisille, mutta julkaisuun voivat tutustua myös kaikki saaristosta ja saaristokulttuurista kiinnostuneet lukijat.

Kirjassa ”Saarelaiselämää Kuorsalossa” kerrotaan, kuinka Kuorsalon isännät lunastivat ostorälssiksi muuttuneen saaren omistukseensa ja alkoivat maksaa veroja suoraan kruunulle. Tarkastelun kohteena ovat myös vanhat elinkeinot kuten luotsaus, hylkeenpyynti, laivanrakennus ja piikkikalanrasvan valmistus. Lisäksi käsitellään Kuorsalon kauppaliikkeiden toimintaa, postinkuljetusta sekä suksirasvojen valmistusta. Kuorsaloon 1800-luvun lopulla rantautuneesta huvilakulttuuristakin saa pienen häivähdyksen Enckellin sukukunnan ja Sundqvistin perheen kuvauksesta. Urheiluseura ”Saaren Poikien” ja muiden Kuorsalo-taustaisten urheilusaavutukset puolestaan ovat kattavasti esillä. Myös talvi- ja jatkosota kuorsalolaisten kokemina, saksalaiset sotavangit Kuorsalossa sekä saareen muuttaneet evakot esitellään. Oma luku on vielä omistettu Kuorsalon vesillä karille ajaneelle sotakorvausalus s/s Ariadnelle.